ilmastonmuutos – Maa, ilma ja me

Ilmastonmuutosraportointia päätöksenteon avuksi

6.3.2022Kategoriassa YleinenAvainsanat ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka, IPCC:n ilmastoraporttiKommentoi

Helmikuun viimeisenä päivänä sotauutisten joukossa uutisoitiin IPCC:n tuoreesta ilmastoraportista, joka ei iloisten uutisten joukkoon kuulunut sekään. Raportin mukaan ilmastonmuutos uhkaa sekä ihmisten että planeettamme terveyttä. Peruuttamattomia muutoksia on tapahtunut, mutta jotta planetaarinen systeemi pysyisi kuitenkin vielä turvallisella tasolla, noin puolet maapallon maa-alasta ja vesistä pitäisi suojella tai ennallistaa. Mutta on toimittava nopeasti, jotta jotenkin vielä pystyisimme sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon ja sen seurauksiin.

IPCC:n raporteilla on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja sitä vastaan taistelemisessa. Raportit ovat maailman kattavimpia ilmastoselvityksiä. IPCC eli Intergovernmental Panel on Climate Change on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli. Sen tehtävänä on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta sekä kansainvälistä että kansallista päätöksentekoa varten. Ilmastonmuutosraportteja valmistellaan tutkijaryhmissä. Ryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa itse ilmastonmuutoksesta sekä sen vaikutuksista, hillitsemismahdollisuuksista ja siihen sopeutumisesta. Suomen IPCC:n ryhmä on ympäristöministeriön asettama, ja se koostuu tutkijoista ja eri ministeriöiden edustajista.

Helmikuun lopussa julkaistu ilmastoraportti on toinen osa IPCC:n kuudetta arviointiraporttia, joka koostuu kolmesta osaraportista ja yhteenvetoraportista. Tämä nyt julkaistu raportti keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja muutoksiin sopeutumiseen ja haavoittuvuuteen. Ensimmäinen osa julkaistiin elokuussa, ja se keskittyi ilmastonmuutoksen fysikaaliseen taustaan. Raportin kolmas osa julkaistaan keväällä ja se käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää. Yhteenvetoraportin julkaisu on tarkoitus julkaista tulevana syksynä.

Voiko talviolympialaisten ympäristökuormitusta enää vähentää?

6.2.2022Kategoriassa YleinenAvainsanat ilmastonmuutos, keinolumi, talviolympialaiset, talviurheilu, urheilu, ympäristökuormitusKommentoi

Pekingin talviolympialaiset ovat parhaillaan käynnissä. Kisoja on kritisoitu Kiinan ihmisoikeuskysymysten vuoksi. Myös ympäristön kuormitukseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Yksi merkittävä ympäristöä kuormittava seikka Pekingin kisoissa on se, että kisat pidetään täysin tekolumen varassa.

Pekingin talviolympialaisten lumen valmistamiseen on tarvittu yli 300 lumitykkiä, 220 miljoonaa litraa vettä ja valtava määrä sähköä. Pekingin alueella on pulaa vedestä, ja keinolumetukseen käytetty vesi on saatu vuoriston tekoaltaasta. Tekolumeen on lisätty lumen muodostamisen helpottamiseksi erilaisia kemikaaleja (mm. hyönteismyrkkyä). Kemikaalit imeytyvät maaperään ja kulkeutuvat mahdollisesti pohjaveteen, eli tekolumi myös myrkyttää ympäristöään. Näin tekolumi voi siis edistää luontokatoa ja toisaalta ”luonnoton” lumi normaalisti lumettomassa ympäristössä voi myös vaurioittaa kasvillisuutta. (Asiasta kirjoittaa myös Verde.)

Maapallon lämpötila on nousee koko ajan, eikä sen nousemista näillä näkymin kovin helpolla tulla pysäyttämään. Se tarkoittaa, että talviolympialaisille on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa löytää sopivan talvisia isäntäkaupunkeja: luonnostaan talvisen lumiset paikat harvinaistuvat entisestään. Ehkä kisapaikoiksi valitaan kaukaisia ja korkeilla vuorilla sijaitsevia paikkoja, jolloin logistiikka hankaloituu ja tarve rakentaa valtavasti uutta infrastruktuuria kasvaa. Se tarkoittaa siis suuresti ympäristöä kuormittavia kisoja. Toisaalta lämpimämmät kisapaikatkin voivat olla kehittyvän tekniikan ansiosta aiempaa mahdollisempia. Onhan nytkin jo täysin normaalia esimerkiksi luistella ja pelata jääkiekkoa sisätiloissa ja alussa mainittu keinolumetuskin on yhä yleisempi käytäntö. Ehkä tulevaisuudessa tekniikan avulla keskitytään muokkaamaan esimerkiksi paikallista säätä suotuisammaksi? Ja tämä kaikki tietenkin kuormittaa ympäristöä yhä enemmän.

Selvää on, että talviurheiluolosuhteet muuttuvat vuosi vuodelta haasteellisemmiksi, kun maapallon lumipeite ja jäätiköt kutistuvat ilmastonmuutoksen myötä. Onko siis lopulta talviolympialaisiakaan mielekästä järjestää – varsinkin, kun olympialaisten ympäristökuormitus näyttää kasvavan lämpenemisen myötä ja näin ollen siis omalta osaltaan vielä edesauttaa ilmaston muuttumista lämpimämpään suuntaan? Kisojen ympäristökuormitus lakkaa varmasti sitten, kun kisojen järjestäminen lopetetaan.

EU:ssa tartutaan ilmastotoimiin

17.7.2021Kategoriassa YleinenAvainsanat EU, EU:n ilmastopaketti, Fit for 55, ilmastonmuutos, kasvihuonepäästötKommentoi

Tällä viikolla julkaistiin EU:n suuri ilmastopaketti Fit for 55. Kyseessä on säädösehdotuspaketti, jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Säädöspaketti siis tarjoaa keinoja, joilla vähennystavoite voidaan saavuttaa. Muutoksia ehdotetaan ilmaston kannalta keskeisiin EU-säädöksiin. Mukana ovat mm. päästökauppa, maankäyttö ja nielut, energiatehokkuus ja uusiutuva energia sekä hiilitullit.

Nyt ilmastopaketin julkaisemisen jälkeen on vuorossa vuoden, kahden mittaiset neuvottelut EU-komission, jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kesken. Näissä neuvotteluissa säädökset muovataan käytäntöön.

Kuten arvata saattaa, ilmastopaketin julkistaminen sai aikaan kriittisiä kommentteja ja sensaatiomaistakin uutisointia mediassa. Haluttaisiin lievennyksiä ja toivottaisiin enemmän itsemääräämisoikeutta. Suomessa liikennepäästöt ja metsäteollisuus ovat saaneet eniten huomiota. Merenkulun puolestakin on oltu huolissaan. Ja mistä ollaan huolissaan: taloudesta! Pääasia unohtuu, sillä huolissaan pitäisi olla ympäristöstä ja ilmastosta. Talouskin on lopulta luonnolle alisteinen.

Ilmastonmuutos ei ole tuolla jossain tulevaisuudessa, vaan me elämme sitä parhaillaan ja koemme sen aikaansaamia muutoksia tässä ja nyt. Ikävien ja arvaamattomien muutosten tahti vain kiihtyy, erityisesti, jos emme tee asialle mitään, vaan porskutamme totuttuun tapaan. Jahkailu ei kannata, sillä hälytyskellot soivat jo. Todisteita ovat esimerkiksi maailmanlaajuiset ennätyshelteet, jotka ovat tukaloittaneet myös Suomea. Rankkasateet ovat saaneet aikaan tulvakatastrofin Euroopassa. Maapallon keuhkona pidetty Amazonin sademetsän alue Etelä-Amerikassa päästää nyt enemmän hiilidioksidia kuin mitä se kykenee sitomaan. Siperiassa jylläävät harvinaisen laajat metsäpalot ja ikirouta sulaa. Jäätiköt sulavat ennätysvauhtia…

On siis erittäin hyvä asia, että EU:ssa otetaan ilmastoasiat tosissaan, ja ilmastotoimiin tartutaan. Kyse ei ole ihan pienestä näpräilystä, vaan ison tason toimista, joiden perään ollaan huudeltu ja joita ollaan kipeästi kaivattu. Ei ole siis syytä laittaa kampoihin ja tehdä muutosvastarintaa, sillä ilman EU-tason toimia edessä on tulevaisuus, johon on vielä hankalampi sopeutua.

Helpotusta helteen läkähdyttämille luontokappaleille

1.7.2021Kategoriassa YleinenAvainsanat helle, ilmastonmuutos, luonnoneläimet, nestehukka, vettä luontokappaleilleKommentoi

Kesäaurinko paahtaa ja maasto kuivuu. Olo voi olla helteellä tukala – kaikilla luontokappaleilla. Nestehukan vaara on tuttu meille ihmisille, mutta yhtä lailla nestehukka alkaa vaivata luonnoneläimiäkin, mikäli niiden elinympäristö on vedetön, eikä lähistöltä löydy vesistöä, jossa janon voisi sammuttaa.

Oman pihapiirin ympäristössä elelevien luonnoneläinten oloa voi helteillä yrittää helpottaa tarjoamalla niille vettä. Vesiastian on hyvä olla matala, jotta eläimet yltävät siihen ja toisaalta astian mataluus vähentää myös hukkumisriskiä. Astiaan kannattaa mahdollisesti laittaa myös kiviä ja apukeppi, jotta vesiastiasta pääsee tarvittaessa pois. Vesi kannattaa vaihtaa säännöllisesti, mieluiten päivittäin.

Pölyttäjätkin saattavat väsähtää helteessä. Niille voi tarjota sokerilientä matalasta astiasta. Sokerilientä voi valmistaa sekoittamalla vettä, siirappia ja sokeria sakeaksi liemeksi.

Yleistyneiden helteiden taustalla on ilmastonmuutos. Pohjoinen luontomme ei ole tottunut pitkiin hellejaksoihin. Ilmasto lämpenee liian nopeasti, eivätkä kaikki lajit pysy muutoksessa mukana. Ilmaston muuttuminen aiheuttaa ketjureaktioita, jolloin seuraukset suurenevat ja ne voivat olla yllättäviäkin. Esimerkiksi kuivuudesta kärsivien kasvien kukinta voi keskeytyä ja siementuotanto tyrehtyä, millä voi olla vaikutusta puolestaan jonkin eläimen tai ihmisen ravinnon määrän vähenemiseen.

On siis tarpeen tehdä tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta elämä maapallolla voisi jatkua tulevaisuudessakin. Jo aiheutuneita ongelmiakin on tarpeen ratkaista, ja yksi helpoimmin toteutettavista pienistä teoista on raikkaan veden tarjoaminen helteen näännyttämille eläimille. Kannattaa muistaa myös itse juoda!

Ilmastonmuutoskirja TV:stä tutulta meteorologilta

27.3.202127.3.2021Kategoriassa YleinenAvainsanat aktivismi, ilmastonmuutos, julkisuuden hyödyntäminen, Suomen luonto 2100, tietokirjallisuus, tulevaisuudennäkymätKommentoi

Muutama viikko sitten, aivan maaliskuun alussa, ilmestyi Kerttu Kotakorvelta esikoiskirja Suomen luonto 2100: tutkimusretki tulevaisuuteen, joka käsittelee ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta Suomen luontoon. TV-uutisten säätiedotuksista tutun meteorologin tietokirja keskittyy konkretisoimaan, millaiseksi Suomen ilmasto ja luonto kuluvan vuosisadan loppuun mennessä muuttuvat, mikäli ilmastonmuutos jatkuu sellaisena kuin tutkimusten valossa nyt näyttää. Lukija saa hyvän käsityksen esimerkiksi siitä, miten vuodenajat muuttuvat ja millaisia eläimiä ja kasveja tulevaisuuden Suomessa elää ja kasvaa. Kotakorpi myös pyrkii taustoittamaan muutosten takana olevia ilmiöitä, eli esimerkiksi syitä sille, miksi talvet lyhenevät tai sateet lisääntyvät.

Kotakorpi kirjoittaa selkeän oppikirjamaisesti. Vaikka kyseessä on kuvitteellinen tulevaisuuden kuvaus, kaunokirjallista elämystä teoksesta ei saa: kyse on tietokirjasta. Lähteinään Kotakorpi on käyttänyt pääasiassa erilaisia alan verkkosivustoja (esimerkiksi Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteenlaitos), ja koonnut niiden perusteella näkemyksensä tulevaisuuden Suomen luonnosta. Kotakorven oma ala, meteorologia, näkyy kirjassa vahvasti, mutta ei liian hallitsevasti eikä liian ammattimaisesti. Tieteellinen tausta ei siis tarkoita, että kirja olisi vaikeasti ymmärrettävä. Kotakorpi on onnistunut tuottamaan yleistajuista tekstiä, jonka johdosta kirjaa voi sanoa koko kansan kirjaksi.

Julkisuuden henkilöllä on käytettävissään vaikutusvaltaa. On ihailtavaa, että Kerttu Kotakorpi on halunnut laittaa oman kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kirjallaan – joka ei ole sensaatiohakuinen dystopia, vaan asiallinen tiedonanto – Kotakorpi saattaa tavoittaa sellaisenkin lukijakunnan, joka ei ilmastonmuutosasioihin jaksaisi perehtyä ilman, ellei juuri teeveestä tuttu meteorologi-Kerttu siitä kertoisi. Kirja saattaakin herättää yhä useamman ajattelemaan, mitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi olisi vielä tehtävissä: Miten päästöjä voisi omalta osaltaan pienentää ja miten luonnonvaroja voisi suojella?

Kelpo ase ilmastonmuutoksen torjuntaan: biohiili

3.6.20203.6.2020Kategoriassa YleinenAvainsanat biohiili, hiilinielu, ilmastonmuutos, maanparannusKommentoi

Viime vuosina on alettu ymmärtää, että ilmastonmuutoksen torjunnassa biohiili ei suinkaan ole mikään mitätön aines. Biohiilellä on monenlaisia ominaisuuksia ja erilaisia käyttömahdollisuuksia, ja koko ajan kehitetään lisää. Mistä oikein on kyse?

Biohiili on hiiltä, joka on valmistettu tai syntynyt kuivasta eloperäisestä aineksesta. Biohiiltä voidaan tuottaa lähes kaikesta biomateriaalista, esimerkkinä risut, ruo’ot ja pähkinöiden kuoret. Kestävän kehityksen näkökulmasta järkevin raaka-aine biohiilelle on eloperäinen aines, joka on joko jätettä tai teollisuuden synnyttämä sivuvirta kuten metsäteollisuuden hake. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysin avulla, ts. eloperäistä ainesta kuumennetaan hapettomissa olosuhteissa, jolloin haihtuvat aineet häviävät ja jäljelle jää aineksen sisältämä hiili. Pyrolyysin avulla biomateriaalin ilmakehästä ottama hiili saadaan siis sidottua pysyvään muotoon. (Normaalissa biologisessa kierrossahan kasvien sisältämä hiili päätyy esimerkiksi mädäntymisen seurauksena hiilidioksidina ilmaan.)

Biohiili on rakenteeltaan huokoinen, joten se toimii kuin pesusieni. Sitä voidaan hyödyntää maaperässä, jossa se auttaa pidättämään ravinteita ja vettä. Maaperään sekoitettuna biohiili parantaa kasvien kasvua, sillä se kuohkeuttaa maata sekä kerää ravinteita ja mikrobeja. Biohiilen hyötyä maanparantajana voidaan lisätä entisestään ymppäämällä hiili vedellä, ravinteilla ja/tai hyödyllisillä pieneliöillä ennen maahan laittamista. Kun kasvien kasvu voimistuu, kasvit sitovat entistä enemmän hiiltä ilmasta.

Biohiili on ikivanha keksintö: intiaanit paransivat maaperää biohiilellä jo pari tuhatta vuotta sitten. Suomessa puolestaan kaskeaminen on tuottanut biohiiltä maaperään. Nyt biohiili on hoksattu uudelleen, ja on alettu ymmärtää sen merkitys hiilinieluna. Biohiili nimittäin sitoo hiiltä ilmakehästä tehokkaasti. Tonni biohiiltä voi valmistusprosessin aikana sitoa itseensä 3,5 tonnia hiilidioksidia, ja sitoutuneessa muodossahan hiili pysyy tuotteessa kiinni tuhansia vuosia! Vettä biohiili sitoo itseensä noin viisi kertaa oman painonsa verran.

Maanparannuksen lisäksi biohiilelle löytyy muutakin käyttöä. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneiden rankkasateiden ja kaupunkitulvien ja toisinaan myös kuivuuden aiheuttamia haittoja voidaan torjua biohiilen pidätysominaisuuden avulla. Biohiiltä voi käyttää myös erilaisina suodattimina. Biohiili voi sitoa itseensä haitta-aineita esimerkiksi hulevesistä tai laskuojista. Myös ilmanpuhdistuksessa ja lämpötilaerojen tasaamisessa biohiiltä voi käyttää: kasveja voidaan istuttaa biohiilen avulla paikkoihin, joissa kasvuolot muuten olisivat liian karut. Istutetut kasvit, erityisesti rehevät puut, puolestaan puhdistavat ilmaa sekä auttavat alentamaan aurinkoisilla alueilla maanpinnan lämpötilaa.

Uusia biohiilen käyttömuotoja syntyy koko ajan lisää, ja biohiilen käyttö lisääntyy niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tällä hetkellä biohiilen tuotannon, tutkimuksen ja käytön edelläkävijämaita ovat Kiina, Saksa ja Sveitsi.

Suositeltava tietopaketti maailmantilasta: Yksi kirja ja kaksi dokumenttia

24.6.2019Kategoriassa YleinenAvainsanat BBC, David Attenborough, dokumentti, Florian Opitz, ilmastonmuutos, jatkuva talouskasvu, Juha Kauppinen, kapitalismi, kirjallisuus, maailmatila, monimuotoisuus, tietopakettiKommentoi

Mihin tarvitaan luonnon monimuotoisuutta? Mitä tämä meneillään oleva lajien kato tarkoittaa? Mitä ilmastonmuutos oikeastaan on? Miten jatkuvan talouskasvun ideologia sopii yhteen luonnon ja tulevaisuutemme kanssa? Ja miten meidän ihmisten tulisi tämän kaiken keskellä elää?!

Esittelen nyt yhdestä kirjasta ja kahdesta dokumentista koostuvan tietopaketin, johon tutustumista suosittelen ihan kaikille. Jokainen teoksista käsittelee ajankohtaista maailmantilaamme omasta näkökulmastaan kansantajuisen ymmärrettävästi ja asiallisesti. Edellä esitettyihin kysymyksiin vastataan, ja ymmärrät todennäköisesti aiempaa selkeämmin, missä mennään ja miten tästä tulisi edetä.

**Juha Kauppinen: Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista (2019)**

Juha Kauppinen on toimittajana työskentelevä biologi. Hän on kirjoittanut kirjan luonnon monimuotoisuudesta ja sen kiihtyvällä tahdilla tapahtuvasta häviämisestä. Kirja on perusteellinen ja ilahduttavan yleistajuinen katsaus siitä, mitä teollisuuden ja maatalouden kehittyminen nykytasolle on aiheuttanut luonnon monimuotoisuudelle.

Kauppinen selittää kirjassaan peruskäsitteistöä, kuten populaatio ja luonnonvalinta, ja antaa näin lukijalle paremmat mahdollisuudet ymmärtää luonnon systeemejä ja monimuotoisuuden ideaa. Kauppisen mukaan suuri lajimäärä, ekosysteemien rikkaus ja moninaisuus kulkevat vakauden kanssa käsikkäin. Ja vakaushan tarkoittaa esimerkiksi puskurointikykyä äkillisiä muutoksia vastaan. Kirjassa selvitetään myös, miten valtavasti eläin- ja kasvipopulaatioita on joutunut väistymään ihmisen tieltä ja etsiytymään uusille seuduille – mikäli sellaisia on ollut edes tarjolla. Kultasirkku, kuukkeli, ruusuruohomaamehiläinen, isonuijasammal, taimen, jääleinikki ja sinisiipi toimivat kirjassa konkreettisina havainnollistajina. Ja vilisee kirjan sivuilla myös paljon muita lajeja.

Mitä sitten voi tehdä, jotta emme menetä monimuotoista luontoa tyystin? Kauppinen muistuttaa, että pelkästään jo yksittäisiä lajeja suojelemalla suojellaan laajempiakin ekosysteemejä. Ja me ihmisethän olemme myös osa ekosysteemiä, joten eikö luonnonsuojelu löydykin arvoasteikkomme huipulta?

Totuus ilmastonmuutoksesta, BBC (2019)

Dokumentti on katsottavissa YLE Areenassa heinäkuun loppuun asti:
https://areena.yle.fi/1-50125474

Luonto-ohjelmistaan tunnetun luonnontieteilijän David Attenborough´n uusi dokumentti Totuus ilmastonmuutoksesta (Climate Change: The Facts.) käsittelee ilmastonmuutosta, tuota maailmanlaajuista, ihmisen aiheuttamaa katastrofia ja sen vaikutuksia maapallolla.

Dokumentissa selvitetään, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja tutustutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maapallollamme. Samalla käsitellään sitä, miksi ihmiskunnan tulisi torjua ilmastonmuutosta mahdollisimman nopeasti. Dokumentissa haastateltavien tutkijoiden mukaan tulevaisuudennäkymät ovat tuhoisat, mikäli ilmaston annetaan lämmetä nykyisessä, kiivaassa tahdissa. Dokumentissa pohditaan, mitä voitaisiin tehdä, jotta ilmaston lämpenemisen seurauksena syntyvät kuivuus, tulvat, maastopalot ja lämpöaallot saataisiin hallintaan. Ratkaisua haetaan sille, miten voimme estää tuhon ja pelastaa sivilisaation sekä luonnon. Nyt ja lähivuosina ratkaistaan tulevaisuutemme, eli se, millaisiksi tulevat vuosituhannet muodostuvat.

Dokumentti herättää tunteita katsojassa, ja antaa sykäyksen myös oman elämäntavan kestävyyden pohdiskelulle. Ehkä esimerkiksi seuraavan kerran ostoksille lähtiessämme muistamme dokumentin lauseen: ”Kaikella mitä ostamme, on näkymätön hiilijalanjälki.”

System Error (2018)

Dokumentti on katsottavissa YLE Areenassa kesän 2019 ajan:
https://areena.yle.fi/1-4530253

Florian Opitzin käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti System Error (suomeksi Talouskasvun takaraja) tutkii kapitalismin olemusta. Se osoittaa Karl Marxin olleen oikeilla jäljillä todetessaan, että kapitalismin tuhon siemen piilee jatkuvassa kasvussa – vaikka kasvu on myös kapitalismin edellytys.

Dokumentissa käännetään katse menneeseen ja kerrataan, mitä eri vuosikymmeninä tapahtui ja miten talouskasvusta kehittyi eräänlainen maailmanuskonto. Nyt rahamarkkinat hallitsevat maailmaamme ja pyrkimys jatkuvaan talouskasvuun on ykkösasia. Maapallon luonnonvarat ja kestokyky ovat kuitenkin rajallisia, joten ne eivät kestä jatkuvan talouskasvun vaatimuksia. Tämän seurauksena kärsimme nyt esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

Dokumentissa ekonomistit ja taloustoimittajat puhuvat sekä talouskasvun puolesta että sitä vastaan. Äänessä eniten on jatkuvaan talouskasvuun kriittisesti suhtautuva ekonomisti Tim Jackson. Dokumentissa uumoillaan, että rahoitusmarkkinoiden hallitsemattomuus ja teknologian kehittymisen myötä lisääntyvä työttömyys tyrehdyttävät jatkuvan kasvun – ja miten yhteiskunnallemme sitten käy?

Kuunnelmia ilmastonmuutoksesta: Sulamisvesissä ja Olipa kerran Pasila

21.5.2019Kategoriassa YleinenAvainsanat 2040, äänikirje, dystopia, essee, Henna Laininen, ilmastoahdistus, ilmastonmuutos, jään sulaminen, jäätikkö, Järvinen & Kaarenoja, kuunnelma, maailmanloppu, Mikael Fortelius, Pasila, tulevaisuus, Utö, vertaistukiKommentoi

Kukaan ei tiedä varmaksi, mitä maailmalle ja ihmiskunnalle tapahtuu ja milloin. Helposti ilmastonmuutoksen ja maailman tulevaisuuden käsittely ajautuu dystooppiseksi, siis synkäksi tulevaisuudenkuvaukseksi. Mutta ei aina. Esimerkkinä siitä ovat vaikkapa seuraavaksi esiteltävät kuunnelmat. Ahdistusta ei näissäkään kuunnelmissa voida täysin sivuuttaa, mutta painotus on kuitenkin toisenlaisissa asioissa kuten rakkaudessa, yhteistyössä ja tutkitussa tiedossa.

Sulamisvesissä

Kuvataiteilija ja väitöskirjatutkija Henna Lainisen Sulamisvesissä on henkilökohtaisiin äänikirjeisiin perustuva esseekuunnelma ilmaston lämpenemisen ja jään sulamisen kokemisesta. Essee on osa Lainisen tohtorin opinnäytetyötä. Teos on 49 minuutin kestoinen ja kuunneltavissa Yle Areenassa. Klikkaa ja kuuntele.

Sulamisvesissä-esseen äänikirjeet on toteutettu vuorovaikutuksessa Suomen eteläisimmän asutun saaren, Utön, sääolosuhteiden kanssa. Teoksessa kuullaan Lainisen kirjeiden lisäksi myös ilmastotutkijaa, jäälajiharrastajaa ja Utön syntyperäistä asukasta sekä Islannin ja Norjan jäätiköiden sulamisääniä.

Olipa kerran Pasila

Elina Järvisen ja Vappu Kaarenojan kirjoittama Olipa kerran Pasila käsittelee ilmastonmuutosta mielenkiintoisesta näkökulmasta, sillä sen keskiössä ovat Pasila, paleontologi Mikael Fortelius ja maailmanloput. Juttu on julkaistu Suomen Kuvalehdessä, ja se on kuunneltavissa myös podcast-versiona. Kuunnelma on kestoltaan tunnin mittainen. Klikkaa ja kuuntele (tai lue).

Olipa kerran Pasila -kuunnelmassa vuorottelevat Helsingin kaupunginosan, Pasilan, historia 1,9 miljardin vuoden takaisesta synnystä tähän päivään, ja paleontologi Mikael Forteliuksen urakertomus. Jutussa kerrotaan mm. miten Fortelius kokousti Berkeleyn yliopistossa vuonna 2010 parinkymmenen tieteilijän kanssa. Kokouksen annista he kirjoittivat artikkelin, Maapallon biosfääri lähestyy keikahduspistettä, ja siinä enteiltiin maailmanlopun uhkaavan vuonna 2040. Kuunnelmassa tarjotaan yllin kyllin aikaperspektiiviä ilmastonmuutoskysymyksen tarkasteluun.

***

Ilmastonmuutosahdistus on aikamme ilmiö. On epätoivoa, pelkoa ja surua tulevasta. On hyvä muistaa, että tunteet ovat normaaleja reaktioita ja auttavat meitä toimimaan. Kuunnelmat voivat toimia hyvänä vertaistukena. Niissä on myös toivon pilkahdusta.

Keinoja lentoliikenteen päästöjen hillitsemiseksi

7.5.2019Kategoriassa YleinenAvainsanat biopolttoaineet, hiilidioksidipäästöt, ilmailuala, ilmakehä, ilmastonmuutos, lentäminen, lentoliikenteen päästöt, lentomatkustaminen, lentovero, päästöhyvitys, päästövähennyksetKommentoi

Lentoliikenne on kasvanut vuosi vuodelta, ja arvioidaan, että lentomäärät jopa kaksinkertaistuvat seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa tietenkin myös lentoliikenteen päästöjen kasvua. Lentoliikenteen päästöt (mm. hiilidioksidi, typen oksidit ja vesihöyry) leviävät suoraan yläilmakehään, mikä voimistaa päästöjen ympäristövaikutuksia. Lentoliikenteellä onkin huomattava vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutoksen kiihtymiseen.

Jotta maapallomme ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen, tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Tämä koskee tietenkin myös lentoliikenteen päästöjä. Ilmailualan kansainvälisen sopimuksen mukaan lentoliikenteen kasvun pitäisi olla hiilineutraalia vuoden 2020 jälkeen. Se ei kuitenkaan käytännössä välttämättä tarkoita päästöjen vähentämistä, vaan sitä, että lentoyhtiöt ostavat päästökompensaatioita muilta sektoreilta.

Parhaillaan pähkäillään uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä lentokoneissa. Uusiutuvien biopolttoaineiden käytöllä olisi suora vaikutus lentoliikenteen päästöjen vähentymiseen. Uusiutuvia biopolttoaineita ei kuitenkaan ole rajattomasti, ja niiden käyttö on kalliimpaa. Tällä hetkellä maailman biopolttoainetuotanto kattaisi vain pari prosenttia lentoliikenteen tarpeista. On myös huomioitava, että jos kaikki fossiiliset polttoaineet korvattaisiin biopolttoaineilla, kestävä tuotanto ei olisi mahdollista.

Jo tällä hetkellä lentomatkustajilla on mahdollisuus suorittaa vapaaehtoisia maksuja lentojen aiheuttamien päästöjen hyvittämiseksi. Esimerkiksi CO2-esto.fi ja MyClimate.org ovat tällaisia palveluita. Myös joillakin lentoyhtiöillä, kuten Finnarilla on vapaaehtoinen päästöhyvitysmahdollisuus. Vapaaehtoisten päästöhyvitysten tehokkuudesta ollaan kuitenkin montaa mieltä: joidenkin mielestä kyse on lähinnä lentomatkustajan puhtaan omantunnon ostamisesta, toisten mielestä hyvitysmaksu on kannattava ympäristöteko. Toki paras tapa vähentää lentoliikenteen päästöjä on lentämisen välttäminen kokonaan.

Yhtenä tehokkaana lentoliikenteen päästöjen vähentämiskeinona pidetään poliittista ohjausta. Käytännössä tämä tarkoittaisi lentoveroa. Tällä hetkellä lentäminen on isossa osassa maailmaa, Suomi mukaan lukien, lähes verotonta – toisin kuin muut matkustustavat! Esimerkiksi lentoliikenteen polttoaineesta ei peritä veroa. Lentäminen on siis suhteellisen edullinen tapa matkustaa, joten tämän vuoksi se on suosittua nimenomaan vapaa-ajan matkustamisessa. Lentoveron avulla ihmisiä voitaisiin ohjata tekemään ympäristön kannalta kestävämpiä matkailuvalintoja. Ruotsissa lentovero otettiin käyttöön viime vuonna, ja siellä lentoliikenteen matkustajamäärät olivat alkuvuodesta viitisen prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Suomessa kerätään nimiä toukokuun alusta alkaen puolen vuoden ajan Lentovero-kansalaisaloitteeseen. Aloitteen taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta ja tahto luoda painetta tulevalle hallitukselle lentoveron säätämiseksi.

Videoesittelyt eduskuntapuolueiden ympäristölinjauksista

26.3.2019Kategoriassa YleinenAvainsanat eduskuntapuolueet, eduskuntavaalit 2019, ilmastonmuutos, ilmastovaalit, puolueohjelmat, Suomen luonnonsuojeluliitto, vaalivideo, ympäristökysely, ympäristölinjauksetKommentoi

Tavallisella kansalaisella on kohta käyttämisen arvoinen tilaisuus vaikuttaa omalta osaltaan ympäristöasioihin(kin) äänestämällä eduskuntavaaleissa. Tulevalla vaalikaudella pitäisi tehdä merkittäviä, tutkittuun tietoon perustuvia poliittisia päätöksiä, jotta pahimmilta ilmastonmuutostuhoilta voitaisiin välttyä. Ilmastokatastrofin kynnyksellä seistessämme ilmastokysymysten ei siis pitäisi enää olla äänestäjille, eduskuntavaaliehdokkaille tai millekään puolueelle marginaaliasioita.

Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisee eduskuntavaalien alla esittelyvideot yhdeksän eduskuntapuolueen ympäristölinjauksista. Tiistaista 26.3.2019 alkaen julkaistaan päivittäin yksi yhtä puoluetta ja sen ympäristökantaa esittelevä video. Video julkaistaan aina aamulla kello yhdeksän, ja näin tapahtuu siis yhdeksän päivän ajan. Videot ovat nähtävissä Suomen luonnonsuojeluliiton sometileillä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Luonnonsuojeluliiton arviot nykyisten eduskuntapuolueiden ympäristölinjauksista perustuvat eduskuntapuolueiden omiin ohjelmiin sekä luonnonsuojeluliiton omaan ympäristökyselyyn, joka julkaistiin helmikuussa ilmestyneessä Luonnonsuojelija-lehdessä.

Suomen eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.

Dulce – palkittu dokumenttielokuva mangrovenjuuritasolta

13.3.2019Kategoriassa YleinenAvainsanat Angelo Faccini, dokumenttielokuva, Dulce, Guille Isa, ilmastonmuutos, Kolumbia, mangrove, merenpinnan nousu, Tampere Film FestivalKommentoi

Vastikään Tampereen elokuvajuhlilla palkittiin kansainvälisen kilpailun pääpalkinnolla dokumenttielokuva Dulce (2018). Kyseessä on lyhyt yhdysvaltalais-kolumbialais-perulainen dokumenttielokuva, jossa ilmastonmuutos on vahvasti läsnä. Palkinnon perusteeksi kerrottiin elokuvan pitkäaikainen vaikutus katsojaan.

Angelo Faccinin ja Guille Isan dokumenttielokuva Dulce kuvaa Kolumbian rannikon mangrovemetsäalueella asuvaa yhteisöä, jonka naisten elinkeinona on simpukoiden kerääminen käsin mangrovejuurakoiden keskeltä. Merenpinnan nousu on alkanut vaikeuttaa yhteisön elämää entistä enemmän.

Dokumentin keskiössä on pieni Dulce-niminen tyttö, jonka pitäisi oppia uimaan. Uimisen opettelu ei ole Dulcesta yhtään mukavaa, eikä se onnistu ilman kyyneleitä. Dulcen äidistä välittyy yleismaailmallisesti tunnistettava vanhemman huoli lapsensa selviytymisestä ja pärjäämisestä. Dokumentin kuvaamassa yhteisössä uimataito on tärkeä turvallisuustaito, jota vaaditaan niin simpukankeräysreissuilla kuin yhteisön elämässä muutenkin; ovathan alueen vuorovesivaihtelut muuttuneet ilmastonmuutoksen myötä entistä rajummiksi, ja meri uhkaa Kolumbian rannikon kyliä.

Kymmenisen minuuttia kestävä Dulce-dokumenttielokuva on katsottavissa täällä.

Kolumbian Iscuanden alueella asuvat yhteisöt pyrkivät säilyttämään mangrovemetsänsä, sillä metsät toimivat puskureina nousevaa merenpintaa vastaan. Metsät toimivat myös hiilinieluina ja auttavat siten ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. YK:n ympäristöohjelma Unepin mukaan trooppiset mangrovemetsät sitovat hiiltä enemmän kuin muut ekosysteemit, jopa tuhat tonnia hehtaaria kohti.