Suositeltava tietopaketti maailmantilasta: Yksi kirja ja kaksi dokumenttia

Mihin tarvitaan luonnon monimuotoisuutta? Mitä tämä meneillään oleva lajien kato tarkoittaa? Mitä ilmastonmuutos oikeastaan on? Miten jatkuvan talouskasvun ideologia sopii yhteen luonnon ja tulevaisuutemme kanssa? Ja miten meidän ihmisten tulisi tämän kaiken keskellä elää?!

Esittelen nyt yhdestä kirjasta ja kahdesta dokumentista koostuvan tietopaketin, johon tutustumista suosittelen ihan kaikille. Jokainen teoksista käsittelee ajankohtaista maailmantilaamme omasta näkökulmastaan kansantajuisen ymmärrettävästi ja asiallisesti. Edellä esitettyihin kysymyksiin vastataan, ja ymmärrät todennäköisesti aiempaa selkeämmin, missä mennään ja miten tästä tulisi edetä.

Juha Kauppinen: Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista (2019)

Juha Kauppinen on toimittajana työskentelevä biologi. Hän on kirjoittanut kirjan luonnon monimuotoisuudesta ja sen kiihtyvällä tahdilla tapahtuvasta häviämisestä. Kirja on perusteellinen ja ilahduttavan yleistajuinen katsaus siitä, mitä teollisuuden ja maatalouden kehittyminen nykytasolle on aiheuttanut luonnon monimuotoisuudelle.

Kauppinen selittää kirjassaan peruskäsitteistöä, kuten populaatio ja luonnonvalinta, ja antaa näin lukijalle paremmat mahdollisuudet ymmärtää luonnon systeemejä ja monimuotoisuuden ideaa. Kauppisen mukaan suuri lajimäärä, ekosysteemien rikkaus ja moninaisuus kulkevat vakauden kanssa käsikkäin. Ja vakaushan tarkoittaa esimerkiksi puskurointikykyä äkillisiä muutoksia vastaan. Kirjassa selvitetään myös, miten valtavasti eläin- ja kasvipopulaatioita on joutunut väistymään ihmisen tieltä ja etsiytymään uusille seuduille – mikäli sellaisia on ollut edes tarjolla. Kultasirkku, kuukkeli, ruusuruohomaamehiläinen, isonuijasammal, taimen, jääleinikki ja sinisiipi toimivat kirjassa konkreettisina havainnollistajina. Ja vilisee kirjan sivuilla myös paljon muita lajeja.

Mitä sitten voi tehdä, jotta emme menetä monimuotoista luontoa tyystin? Kauppinen muistuttaa, että pelkästään jo yksittäisiä lajeja suojelemalla suojellaan laajempiakin ekosysteemejä. Ja me ihmisethän olemme myös osa ekosysteemiä, joten eikö luonnonsuojelu löydykin arvoasteikkomme huipulta?

Totuus ilmastonmuutoksesta, BBC (2019)

Dokumentti on katsottavissa YLE Areenassa heinäkuun loppuun asti:
https://areena.yle.fi/1-50125474

Luonto-ohjelmistaan tunnetun luonnontieteilijän David Attenborough´n uusi dokumentti Totuus ilmastonmuutoksesta (Climate Change: The Facts.) käsittelee ilmastonmuutosta, tuota maailmanlaajuista, ihmisen aiheuttamaa katastrofia ja sen vaikutuksia maapallolla.

Dokumentissa selvitetään, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja tutustutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maapallollamme. Samalla käsitellään sitä, miksi ihmiskunnan tulisi torjua ilmastonmuutosta mahdollisimman nopeasti. Dokumentissa haastateltavien tutkijoiden mukaan tulevaisuudennäkymät ovat tuhoisat, mikäli ilmaston annetaan lämmetä nykyisessä, kiivaassa tahdissa. Dokumentissa pohditaan, mitä voitaisiin tehdä, jotta ilmaston lämpenemisen seurauksena syntyvät kuivuus, tulvat, maastopalot ja lämpöaallot saataisiin hallintaan. Ratkaisua haetaan sille, miten voimme estää tuhon ja pelastaa sivilisaation sekä luonnon. Nyt ja lähivuosina ratkaistaan tulevaisuutemme, eli se, millaisiksi tulevat vuosituhannet muodostuvat.

Dokumentti herättää tunteita katsojassa, ja antaa sykäyksen myös oman elämäntavan kestävyyden pohdiskelulle. Ehkä esimerkiksi seuraavan kerran ostoksille lähtiessämme muistamme dokumentin lauseen: ”Kaikella mitä ostamme, on näkymätön hiilijalanjälki.”

System Error (2018)

Dokumentti on katsottavissa YLE Areenassa kesän 2019 ajan:
https://areena.yle.fi/1-4530253

Florian Opitzin käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti System Error (suomeksi Talouskasvun takaraja) tutkii kapitalismin olemusta. Se osoittaa Karl Marxin olleen oikeilla jäljillä todetessaan, että kapitalismin tuhon siemen piilee jatkuvassa kasvussa – vaikka kasvu on myös kapitalismin edellytys.

Dokumentissa käännetään katse menneeseen ja kerrataan, mitä eri vuosikymmeninä tapahtui ja miten talouskasvusta kehittyi eräänlainen maailmanuskonto. Nyt rahamarkkinat hallitsevat maailmaamme ja pyrkimys jatkuvaan talouskasvuun on ykkösasia. Maapallon luonnonvarat ja kestokyky ovat kuitenkin rajallisia, joten ne eivät kestä jatkuvan talouskasvun vaatimuksia. Tämän seurauksena kärsimme nyt esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

Dokumentissa ekonomistit ja taloustoimittajat puhuvat sekä talouskasvun puolesta että sitä vastaan. Äänessä eniten on jatkuvaan talouskasvuun kriittisesti suhtautuva ekonomisti Tim Jackson.  Dokumentissa uumoillaan, että rahoitusmarkkinoiden hallitsemattomuus ja teknologian kehittymisen myötä lisääntyvä työttömyys tyrehdyttävät jatkuvan kasvun – ja miten yhteiskunnallemme sitten käy?

Kuunnelmia ilmastonmuutoksesta: Sulamisvesissä ja Olipa kerran Pasila

Kukaan ei tiedä varmaksi, mitä maailmalle ja ihmiskunnalle tapahtuu ja milloin. Helposti ilmastonmuutoksen ja maailman tulevaisuuden käsittely ajautuu dystooppiseksi, siis synkäksi tulevaisuudenkuvaukseksi. Mutta ei aina. Esimerkkinä siitä ovat vaikkapa seuraavaksi esiteltävät kuunnelmat. Ahdistusta ei näissäkään kuunnelmissa voida täysin sivuuttaa, mutta painotus on kuitenkin toisenlaisissa asioissa kuten rakkaudessa, yhteistyössä ja tutkitussa tiedossa.

Sulamisvesissä

jäätikkö sulaa

Kuvataiteilija ja väitöskirjatutkija Henna Lainisen Sulamisvesissä on henkilökohtaisiin äänikirjeisiin perustuva esseekuunnelma ilmaston lämpenemisen ja jään sulamisen kokemisesta. Essee on osa Lainisen tohtorin opinnäytetyötä. Teos on 49 minuutin kestoinen ja kuunneltavissa Yle Areenassa. Klikkaa ja kuuntele.

Sulamisvesissä-esseen äänikirjeet on toteutettu vuorovaikutuksessa Suomen eteläisimmän asutun saaren, Utön, sääolosuhteiden kanssa. Teoksessa kuullaan Lainisen kirjeiden lisäksi myös ilmastotutkijaa, jäälajiharrastajaa ja Utön syntyperäistä asukasta sekä Islannin ja Norjan jäätiköiden sulamisääniä.

Olipa kerran Pasila

Pasila

Elina Järvisen ja Vappu Kaarenojan kirjoittama Olipa kerran Pasila käsittelee ilmastonmuutosta mielenkiintoisesta näkökulmasta, sillä sen keskiössä ovat Pasila, paleontologi Mikael Fortelius ja maailmanloput. Juttu on julkaistu Suomen Kuvalehdessä, ja se on kuunneltavissa myös podcast-versiona. Kuunnelma  on kestoltaan tunnin mittainen. Klikkaa ja kuuntele (tai lue).

Olipa kerran Pasila -kuunnelmassa vuorottelevat Helsingin kaupunginosan, Pasilan, historia 1,9 miljardin vuoden takaisesta synnystä tähän päivään, ja paleontologi Mikael Forteliuksen urakertomus. Jutussa kerrotaan mm. miten Fortelius kokousti Berkeleyn yliopistossa vuonna 2010 parinkymmenen tieteilijän kanssa. Kokouksen annista he kirjoittivat artikkelin, Maapallon biosfääri lähestyy keikahduspistettä, ja siinä enteiltiin maailmanlopun uhkaavan vuonna 2040. Kuunnelmassa tarjotaan yllin kyllin aikaperspektiiviä ilmastonmuutoskysymyksen tarkasteluun.

***

Ilmastonmuutosahdistus on aikamme ilmiö. On epätoivoa, pelkoa ja surua tulevasta. On hyvä muistaa, että tunteet ovat normaaleja reaktioita ja auttavat meitä toimimaan. Kuunnelmat voivat toimia hyvänä vertaistukena. Niissä on myös toivon pilkahdusta.

Keinoja lentoliikenteen päästöjen hillitsemiseksi

Lentoliikenne on kasvanut vuosi vuodelta, ja arvioidaan, että lentomäärät jopa kaksinkertaistuvat seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa tietenkin myös lentoliikenteen päästöjen kasvua. Lentoliikenteen päästöt (mm. hiilidioksidi, typen oksidit ja vesihöyry) leviävät suoraan yläilmakehään, mikä voimistaa päästöjen ympäristövaikutuksia. Lentoliikenteellä onkin huomattava vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutoksen kiihtymiseen.

Jotta maapallomme ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen, tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Tämä koskee tietenkin myös lentoliikenteen päästöjä. Ilmailualan kansainvälisen sopimuksen mukaan lentoliikenteen kasvun pitäisi olla hiilineutraalia vuoden 2020 jälkeen. Se ei kuitenkaan käytännössä välttämättä tarkoita päästöjen vähentämistä, vaan sitä, että lentoyhtiöt ostavat päästökompensaatioita muilta sektoreilta.

Parhaillaan pähkäillään uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä lentokoneissa. Uusiutuvien biopolttoaineiden käytöllä olisi suora vaikutus lentoliikenteen päästöjen vähentymiseen. Uusiutuvia biopolttoaineita ei kuitenkaan ole rajattomasti, ja niiden käyttö on kalliimpaa. Tällä hetkellä maailman biopolttoainetuotanto kattaisi vain pari prosenttia lentoliikenteen tarpeista. On myös huomioitava, että jos kaikki fossiiliset polttoaineet korvattaisiin biopolttoaineilla, kestävä tuotanto ei olisi mahdollista.

Jo tällä hetkellä lentomatkustajilla on mahdollisuus suorittaa vapaaehtoisia maksuja lentojen aiheuttamien päästöjen hyvittämiseksi. Esimerkiksi CO2-esto.fi ja MyClimate.org ovat tällaisia palveluita. Myös joillakin lentoyhtiöillä, kuten Finnarilla on vapaaehtoinen päästöhyvitysmahdollisuus.  Vapaaehtoisten päästöhyvitysten tehokkuudesta ollaan kuitenkin montaa mieltä: joidenkin mielestä kyse on lähinnä lentomatkustajan puhtaan omantunnon ostamisesta, toisten mielestä hyvitysmaksu on kannattava ympäristöteko. Toki paras tapa vähentää lentoliikenteen päästöjä on lentämisen välttäminen kokonaan.

lentoterminaali.jpg

Yhtenä tehokkaana lentoliikenteen päästöjen vähentämiskeinona pidetään poliittista ohjausta. Käytännössä tämä tarkoittaisi lentoveroa. Tällä hetkellä lentäminen on isossa osassa maailmaa, Suomi mukaan lukien, lähes verotonta – toisin kuin muut matkustustavat! Esimerkiksi lentoliikenteen polttoaineesta ei peritä veroa. Lentäminen on siis suhteellisen edullinen tapa matkustaa, joten tämän vuoksi se on suosittua nimenomaan vapaa-ajan matkustamisessa. Lentoveron avulla ihmisiä voitaisiin ohjata tekemään ympäristön kannalta kestävämpiä matkailuvalintoja. Ruotsissa lentovero otettiin käyttöön viime vuonna, ja siellä lentoliikenteen matkustajamäärät olivat alkuvuodesta viitisen prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Suomessa kerätään nimiä toukokuun alusta alkaen puolen vuoden ajan Lentovero-kansalaisaloitteeseen. Aloitteen taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta ja tahto luoda painetta tulevalle hallitukselle lentoveron säätämiseksi.

Videoesittelyt eduskuntapuolueiden ympäristölinjauksista

Tavallisella kansalaisella on kohta käyttämisen arvoinen tilaisuus vaikuttaa omalta osaltaan ympäristöasioihin(kin) äänestämällä eduskuntavaaleissa. Tulevalla vaalikaudella pitäisi tehdä merkittäviä, tutkittuun tietoon perustuvia poliittisia päätöksiä, jotta pahimmilta ilmastonmuutostuhoilta voitaisiin välttyä. Ilmastokatastrofin kynnyksellä seistessämme ilmastokysymysten ei siis pitäisi enää olla äänestäjille, eduskuntavaaliehdokkaille tai millekään puolueelle marginaaliasioita.

Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisee eduskuntavaalien alla esittelyvideot yhdeksän eduskuntapuolueen  ympäristölinjauksista. Tiistaista 26.3.2019 alkaen julkaistaan päivittäin yksi yhtä puoluetta ja sen ympäristökantaa esittelevä video. Video julkaistaan aina aamulla kello yhdeksän, ja näin tapahtuu siis yhdeksän päivän ajan. Videot ovat nähtävissä Suomen luonnonsuojeluliiton sometileillä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Luonnonsuojeluliiton arviot nykyisten eduskuntapuolueiden ympäristölinjauksista perustuvat eduskuntapuolueiden omiin ohjelmiin sekä luonnonsuojeluliiton omaan ympäristökyselyyn, joka julkaistiin helmikuussa ilmestyneessä Luonnonsuojelija-lehdessä.

Suomen  eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.

Dulce – palkittu dokumenttielokuva mangrovenjuuritasolta

Vastikään Tampereen elokuvajuhlilla palkittiin kansainvälisen kilpailun pääpalkinnolla dokumenttielokuva Dulce (2018). Kyseessä on lyhyt yhdysvaltalais-kolumbialais-perulainen dokumenttielokuva, jossa ilmastonmuutos on vahvasti läsnä. Palkinnon perusteeksi kerrottiin elokuvan pitkäaikainen vaikutus katsojaan.

Angelo Faccinin ja Guille Isan dokumenttielokuva Dulce kuvaa Kolumbian rannikon mangrovemetsäalueella asuvaa yhteisöä, jonka naisten elinkeinona on simpukoiden kerääminen käsin mangrovejuurakoiden keskeltä. Merenpinnan nousu on alkanut vaikeuttaa yhteisön elämää entistä enemmän.

Dokumentin keskiössä on pieni Dulce-niminen tyttö, jonka pitäisi oppia uimaan. Uimisen opettelu ei ole Dulcesta yhtään mukavaa, eikä se onnistu ilman kyyneleitä.  Dulcen äidistä välittyy yleismaailmallisesti tunnistettava vanhemman huoli lapsensa selviytymisestä ja pärjäämisestä. Dokumentin kuvaamassa yhteisössä uimataito on tärkeä turvallisuustaito, jota vaaditaan niin simpukankeräysreissuilla kuin yhteisön elämässä muutenkin; ovathan alueen vuorovesivaihtelut muuttuneet ilmastonmuutoksen myötä entistä rajummiksi, ja meri uhkaa Kolumbian rannikon kyliä.

Kymmenisen minuuttia kestävä Dulce-dokumenttielokuva on katsottavissa täällä.

maxwell-ridgeway-715596-unsplash

Kolumbian Iscuanden alueella asuvat yhteisöt pyrkivät säilyttämään mangrovemetsänsä, sillä metsät toimivat puskureina nousevaa merenpintaa vastaan. Metsät toimivat myös hiilinieluina ja auttavat siten ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. YK:n ympäristöohjelma Unepin mukaan trooppiset mangrovemetsät sitovat hiiltä enemmän kuin muut ekosysteemit, jopa tuhat tonnia hehtaaria kohti.

Ekopaasto

ekopaastologo
ekopaasto.fi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Ekopaasto -kampanjaa  vietetään vuosittain tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen. Tänä vuonna kahdeksatta kertaa toteutettava Ekopaasto sijoittuu ajanjaksolle 6.3.–20.4.2019.

Paasto on tuttu käytäntö monissa uskonnoissa. Ekopaaston taustalla vaikuttaa kristillinen, tarkemmin luterilainen, paastoperinne. Perinteiset kristilliset paastonajat edeltävät juhla-aikoja kuten pääsiäistä. Kristillisessä paastossa valmistaudutaan juhlaan yksinkertaistamalla juhlaa edeltävää arkielämää. Perinteisesti nautinnoista ja tietyistä ruuista pidättäydytään. Paaston aikana pyritään rauhoittumaan ja keskittymään olennaiseen, sekä annetaan tilaa hengellisyydelle. Paasto on ajanjakso, jolloin on otollista tarkastella omaa elämäänsä ja arvojaan.

Ekopaasto-kampanja rohkaisee suomalaisia viettämään pääsiäispaastoa tavalla, joka nostaa esiin luonnon kanssa koetun yhteyden ja joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Eri vuosina kampanjassa on painotettu erilaisia ympäristöteemoja kristillisestä näkökulmasta.  Tämän vuoden Ekopaasto kehottaa ihmisiä antamaan oman paastolupauksensa ja jakamaan sen sosiaalisessa mediassa ekopaasto-hashtagilla varustettuna. Evankelis-luterilaisen kirkon oma lupaus on olla hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä.

Ekopaasto-sivustolta löytyy paaston tueksi ja inspiraatioksi materiaalia jokaiselle paastonajan viikolle. Myös sosiaalisessa mediassa Ekopaastolla on omat tilinsä.

peruna.png