Soiden ennallistaminen

Suomi on suhteellisesti maailman soisin maa. Viidesosa Suomen pinta-alasta on suota. Suoksi määritellään elinympäristö, jonka maata peittää turvekerros ja jossa suokasvillisuuden osuus on vähintään 75 %.

Huomattava osa Suomen yhdeksästä miljoonasta suohehtaarista on viime vuosikymmenten aikana ojitettu metsä­talouden tarpeita varten. Suomalaiset ovat aktiivisesti kehittäneet suon pohjalla tapahtuvaa metsänkasvatusta, ja ojituksen tarkoituksena onkin soiden kuivattaminen, jotta sen kasvillisuus muuttuisi enemmän metsäkasvillisuudeksi ts. taloudellisesti hyödynnettäväksi puuksi. Ojitusten myötä soiden monimuotoisuus on heikentynyt huolestuttavasti: suolla yleisesti elävät lajit ovat taantuneet ja harvinaiset hyönteis-, kasvi- ja lintulajit uhanalaistuneet. Suoekosysteemit ovat kärsineet suuresti. Tällainen elinympäristöjen katoaminen ja monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa luonnollisesti myös omaa olemassaoloamme.

Toinen voimakkaasti suoluontoa muuttava käyttömuoto on turvetuotanto. Energia- ja kasvuturpeen tuottamisesta saadaan suurta taloudellista hyötyä, mutta haitatonta ei sekään ole: turvetuotanto pilaa lähivesistöjä, ja turpeen poltto aiheuttaa merkittävästi kasvihuonekaasuja. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta turve on kannattavaa pitää koskemattomana suolla. Turve on nimittäin suurin ja tehokkain maalla oleva hiiltä sitova varasto.

kelo suolla

Soiden suojelu on siis tärkeää. Ojitettuja soita on ryhdytty palauttamaan luonnontilaisiksi eli ennallistamaan. Ennallistaminen tapahtuu tukkimalla ojia ja poistamalla puustoa, jotta vedenpinnan taso saadaan taas kohoamaan ja suolajisto palautumaan. Samalla myös hiiltä nielevän turpeen muodostuminen käynnistyy uudelleen.

Eräs keino osallistua soiden suojeluun ja ennallistamiseen löytyy Hiilipörssistä. Hiilipörssi on Koneen säätiön rahoittama ja Suomen Luonnonsuojeluliiton ja yhteistyökumppaneiden hallinnoima kauppapaikka, jonka tavoitteena on hiilivuodon pysäyttäminen soita ennallistamalla ja uutta turvetta kasvattamalla. Sijoittaja valitsee haluamansa kokoisen pinta-alan ennallistettavaa suota, ja sijoitetulla summalla kustannetaan valitun suoalueen ennallistaminen, ympäristötaideteoksen teko sekä tuetaan Suomen Luonnonsuojeluliiton ilmastotyötä. Lisäksi metsänomistajat voivat tarjota Hiilipörssille ojitettua suota ennallistettavaksi.

Ekosysteemihotelli

Maankäyttö aiheuttaa usein luonnon köyhtymistä: se saattaa uhata eliölajien pitkäaikaista selviytymistä ja pahimmillaan kokonaisten ekosysteemien* toimintaa. Koska usein käy niin, että rakennushanke joko jyrää luontoarvot tai luontoarvot muodostuvat rakennushankkeen toteutumisen esteeksi, on ekosysteemihotellin avulla pyritty löytämään ratkaisu, joka vähentäisi luonnonsuojelun ja maankäytön ristiriitoja. Ekosysteemihotelli on siis ympäristöteko monimuotoisen luonnon säilyttämisen puolesta, mutta se mahdollistaa myös rakentamisen.

Ekosysteemihotellin ideana on siirtää erityisesti harvinaisia ja uhanalaisia kasveja ekosysteemeineen säilöön ts. ekosysteemihotelliin esimerkiksi infra- ja talonrakennustöiden ajaksi. Rakennustöiden valmistuttua kasvit ja niistä hyötyvät eliöt palautetaan takaisin vanhalle kasvupaikalleen.  Jotta ekosysteemihotellitoimintamalli voidaan toteuttaa, pitää rakennusalueen lajisto kartoittaa ennen rakennustöiden aloittamista. Kartoittamisen jälkeen etsitään alueella havaituille merkittäville ja siirrettävissä oleville ekosysteemeille sopiva hotellipaikka rakennustyön ajaksi. Samalla pitää myös suunnitella alueet, joille siirretty lajisto voidaan palauttaa rakentamisen jälkeen.

Suomen ensimmäinen ekosysteemihotelli perustettiin valtatien pientareen paahdeympäristöjen lajistolle Raaseporiin vuonna 2014. Kyse oli Suomen ympäristökeskus SYKE:n, Rudus Oy:n ja Hyvinkään Tieluiska Oy:n yhteistyöhankkeesta, jossa ekosysteemihotellitoimintamallia testattiin. (Voit lukea lisää hankkeen toteutuksesta täältä.) Kyseinen pilottihanke onnistui hyvin: ekosysteemihotellin todettiin olevan käyttökelpoinen menetelmä lieventämään luonnolle aiheutuvia haittoja erilaisissa infrastruktuurihankkeissa. Ekosysteemihotellien käyttö on siis suositeltavaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi luontoarvoja heikentävissä rakennushankkeissa.

*Ekosysteemi tarkoittaa eliöyhteisön ja sen elottoman ympäristön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Ekosysteemejä ovat vaikkapa metsä, piennar tai valtameri.

Suositeltava tietopaketti maailmantilasta: Yksi kirja ja kaksi dokumenttia

Mihin tarvitaan luonnon monimuotoisuutta? Mitä tämä meneillään oleva lajien kato tarkoittaa? Mitä ilmastonmuutos oikeastaan on? Miten jatkuvan talouskasvun ideologia sopii yhteen luonnon ja tulevaisuutemme kanssa? Ja miten meidän ihmisten tulisi tämän kaiken keskellä elää?!

Esittelen nyt yhdestä kirjasta ja kahdesta dokumentista koostuvan tietopaketin, johon tutustumista suosittelen ihan kaikille. Jokainen teoksista käsittelee ajankohtaista maailmantilaamme omasta näkökulmastaan kansantajuisen ymmärrettävästi ja asiallisesti. Edellä esitettyihin kysymyksiin vastataan, ja ymmärrät todennäköisesti aiempaa selkeämmin, missä mennään ja miten tästä tulisi edetä.

Juha Kauppinen: Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista (2019)

Juha Kauppinen on toimittajana työskentelevä biologi. Hän on kirjoittanut kirjan luonnon monimuotoisuudesta ja sen kiihtyvällä tahdilla tapahtuvasta häviämisestä. Kirja on perusteellinen ja ilahduttavan yleistajuinen katsaus siitä, mitä teollisuuden ja maatalouden kehittyminen nykytasolle on aiheuttanut luonnon monimuotoisuudelle.

Kauppinen selittää kirjassaan peruskäsitteistöä, kuten populaatio ja luonnonvalinta, ja antaa näin lukijalle paremmat mahdollisuudet ymmärtää luonnon systeemejä ja monimuotoisuuden ideaa. Kauppisen mukaan suuri lajimäärä, ekosysteemien rikkaus ja moninaisuus kulkevat vakauden kanssa käsikkäin. Ja vakaushan tarkoittaa esimerkiksi puskurointikykyä äkillisiä muutoksia vastaan. Kirjassa selvitetään myös, miten valtavasti eläin- ja kasvipopulaatioita on joutunut väistymään ihmisen tieltä ja etsiytymään uusille seuduille – mikäli sellaisia on ollut edes tarjolla. Kultasirkku, kuukkeli, ruusuruohomaamehiläinen, isonuijasammal, taimen, jääleinikki ja sinisiipi toimivat kirjassa konkreettisina havainnollistajina. Ja vilisee kirjan sivuilla myös paljon muita lajeja.

Mitä sitten voi tehdä, jotta emme menetä monimuotoista luontoa tyystin? Kauppinen muistuttaa, että pelkästään jo yksittäisiä lajeja suojelemalla suojellaan laajempiakin ekosysteemejä. Ja me ihmisethän olemme myös osa ekosysteemiä, joten eikö luonnonsuojelu löydykin arvoasteikkomme huipulta?

Totuus ilmastonmuutoksesta, BBC (2019)

Dokumentti on katsottavissa YLE Areenassa heinäkuun loppuun asti:
https://areena.yle.fi/1-50125474

Luonto-ohjelmistaan tunnetun luonnontieteilijän David Attenborough´n uusi dokumentti Totuus ilmastonmuutoksesta (Climate Change: The Facts.) käsittelee ilmastonmuutosta, tuota maailmanlaajuista, ihmisen aiheuttamaa katastrofia ja sen vaikutuksia maapallolla.

Dokumentissa selvitetään, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja tutustutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maapallollamme. Samalla käsitellään sitä, miksi ihmiskunnan tulisi torjua ilmastonmuutosta mahdollisimman nopeasti. Dokumentissa haastateltavien tutkijoiden mukaan tulevaisuudennäkymät ovat tuhoisat, mikäli ilmaston annetaan lämmetä nykyisessä, kiivaassa tahdissa. Dokumentissa pohditaan, mitä voitaisiin tehdä, jotta ilmaston lämpenemisen seurauksena syntyvät kuivuus, tulvat, maastopalot ja lämpöaallot saataisiin hallintaan. Ratkaisua haetaan sille, miten voimme estää tuhon ja pelastaa sivilisaation sekä luonnon. Nyt ja lähivuosina ratkaistaan tulevaisuutemme, eli se, millaisiksi tulevat vuosituhannet muodostuvat.

Dokumentti herättää tunteita katsojassa, ja antaa sykäyksen myös oman elämäntavan kestävyyden pohdiskelulle. Ehkä esimerkiksi seuraavan kerran ostoksille lähtiessämme muistamme dokumentin lauseen: ”Kaikella mitä ostamme, on näkymätön hiilijalanjälki.”

System Error (2018)

Dokumentti on katsottavissa YLE Areenassa kesän 2019 ajan:
https://areena.yle.fi/1-4530253

Florian Opitzin käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti System Error (suomeksi Talouskasvun takaraja) tutkii kapitalismin olemusta. Se osoittaa Karl Marxin olleen oikeilla jäljillä todetessaan, että kapitalismin tuhon siemen piilee jatkuvassa kasvussa – vaikka kasvu on myös kapitalismin edellytys.

Dokumentissa käännetään katse menneeseen ja kerrataan, mitä eri vuosikymmeninä tapahtui ja miten talouskasvusta kehittyi eräänlainen maailmanuskonto. Nyt rahamarkkinat hallitsevat maailmaamme ja pyrkimys jatkuvaan talouskasvuun on ykkösasia. Maapallon luonnonvarat ja kestokyky ovat kuitenkin rajallisia, joten ne eivät kestä jatkuvan talouskasvun vaatimuksia. Tämän seurauksena kärsimme nyt esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

Dokumentissa ekonomistit ja taloustoimittajat puhuvat sekä talouskasvun puolesta että sitä vastaan. Äänessä eniten on jatkuvaan talouskasvuun kriittisesti suhtautuva ekonomisti Tim Jackson.  Dokumentissa uumoillaan, että rahoitusmarkkinoiden hallitsemattomuus ja teknologian kehittymisen myötä lisääntyvä työttömyys tyrehdyttävät jatkuvan kasvun – ja miten yhteiskunnallemme sitten käy?