vesistöt – Maa, ilma ja me

Jotta meri olisi roskattomampi

23.8.202023.8.2020Kategoriassa YleinenAvainsanat Cleansweep-alus, Clewat Oy, Mahanpuruja muovista, merien puhdistus, merten roskat, mikromuovi, PSS ry, sadevesikaivot, vesistöjen roskaantuminen, vesistöt, vesitöjen puhdistusKommentoi

Kukapa ei olisi nähnyt uutiskuvia roskaantuneista meristä ja muoviroskan vahingoittamista vesilinnuista tai -eläimistä? Roskaantuneet vesistöt ja mikromuovit maailman merissä ovat ongelma. Tekoja vesistöjen roskaantumisen hillitsemiseksi siis tarvitaan. Roskaantumisen estäminen on meidän jokaisen asia, sillä roskiamme kulkeutuu esimerkiksi kaupungeista ja rannoilta vesistöihin ihan täällä koto-Suomessakin, ellemme kiinnitä asiaan paremmin huomiota.

Tekoja roskattomampien vesistöjen eteen tehdään koko ajan enemmän ja enemmän. Esimerkiksi Turussa vesistöjen roskaamisen hillitseminen on viime aikoina näkynyt arkisessa katu- ja jokikuvassa. Joidenkin Turun katujen sadevesikaivojen kansien ympärille on ilmestynyt suu ammollaan olevien kalojen kuvia. Hauskojen kuvien tarkoituksena on herättää ihmiset huomaamaan, että sadevesikaivojen kautta kulkeutuu roskia suoraan mereen – ja kalojenkin ”ravinnoksi”. Esimerkiksi tupakantumpeille sadevesikaivo ei ole sopiva loppusijoituskohde, sillä sieltä ne kulkeutuvat hulevesien mukana lähimpään vesistöön. Tupakantumpit ovat maatumatonta selluloosa-asetaattia, ja vesistöihin tai maastoon jouduttuaan ne muuttuvat ongelmalliseksi mikromuoviksi. Roskat on siis syytä lajitella oikeisiin roskiksiin!

Kalankuvat kuuluvat Pidä saaristo siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanjaan, jota toteutetaan parhaillaan usealla paikkakunnalla. Kampanjan tarkoitus on lisätä ihmisten tietoisuutta vesistöjen roskaantumisesta ja sen vähentämisestä. Sama kampanja on koristanut näkyvästi myös julkisia tuhkakuppeja ja muita roskiksia. Roskisten teippauksissa kerrotaan roskien kulkeutumisesta mereen ja annetaan tietoa siitä, miten roskaantumisen voi kukin omalta osaltaan estää.

Turun Aurajoessa on testailtu lähipäivinä myös Cleansweep-alusta, joka on kehitetty siivoamaan roskia pois merestä. Testauksen tarkoituksena on ollut tehostaa pienten roskien keräämistä vesistöstä. Aurajokea puhdistanut Cleansweep on suomalaisen Clewat Oy:n alus. Kyseinen ympäristöteknologian yritys on rakentanut tähän mennessä kolme roskiensiivousalusta, ja niitä on kuljetettu siivousprojekteihin ympäri maailmaa. Roskien lisäksi alukset pystyvät puhdistamaan vesistöstä myös muita epätoivottuja asioita kuten öljyä, levää ja muita haittakasveja.

Vähemmän muovipusseja!

19.12.2019Kategoriassa YleinenAvainsanat Green deal -sopimus, hedelmäpussi, kangaskassi, kertakäyttömuovi, kestopussi, kiertotalous, mikromuovi, muovijäte, muovipussi, vesistötKommentoi

Vuonna 2016 Kaupan liitto teki ympäristöministeriön kanssa Green deal -sopimuksen, jonka tarkoituksena on vähentää muovikassien kulutusta. Tavoitteena on, että muovikasseja kulutetaan vuodessa enintään 40 kappaletta henkilöä kohden vuoden 2025 loppuun mennessä. Vähentämistavoitteen ulkopuolella ovat ns. hedelmäpussit eli ohuesta muovista valmistetut muovipussit, jotka ovat käytössä mm. elintarvikkeiden irtomyynnissä.

Muovikassisopimuksen taustalla on pakkausjätettä koskeva EU-direktiivi, jonka mukaan EU-maissa tulisi itsenäisesti päättää muovikassien kulutuksen vähentämiskeinoista. Koska Suomessa muovikassien kulutus on ollut jo aiemmin kohtuullisen järkevällä pohjalla, on Suomessa päädytty vähentämään pusseja lainsäädännön keinojen sijaan vapaaehtoisin toimin.

Maailmassa tuotetaan lähes 400 miljoonaa tonnia muovia vuodessa, ja puolet siitä on kertakäyttöistä. (Ks. WWF:n Solving Plastic Pollution Through Accountability -raportti) Vaikka pääosa muoviroskasta muodostuu maalla, esimerkiksi hulevesien mukana muovihiukkasia kulkeutuu vesistöihinkin. Merissä olevan muovin määrä tulee tuplaantumaan kymmenen vuoden kuluessa, mikäli muovin tuotantoon, sen käyttöön ja hävittämiseen liittyviä järjestelmiä ei muuteta.

Ajattelutapamme tulisi muuttua siten, että muovi miellettäisiin uudelleenkäytettäväksi raaka-aineeksi ja sen tuotanto, käyttö ja kierrätys hoidettaisiin entistä vastuullisemmin. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ainakin muovin kulutukseen ja muoviroskien syntymiseen. Muovipussien vastuullinen käyttö ja niiden mahdollinen korvaaminen ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla on kaikille mahdollinen tapa vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkimalla tai ompelemalla lukuisia käyttökertoja kestävän kestokassin ja siirtymällä käyttämään sitä onnistuu muovikassien käytön vähentäminen helposti.

kestohedelmäpussi — Vaikka hedelmäpussit jätettiin Green deal -sopimuksen ulkopuolelle, voi kuluttaja itse vähentää niiden käyttöä siirtymällä kestopussien käyttöön.

Lääke- ja hormonijäämien sieppari

10.11.2019Kategoriassa YleinenAvainsanat hormonit, jätevedenpuhdistamot, jätevedet, lääkejäämät, sellukuitulanka, vesieliöstö, vesistöt2 kommenttia

Vesistöihin päätyneet lääkeaineet ja hormonit aiheuttavat huomattavia ympäristöhaittoja maailmanlaajuisesti. Lääkeaineiden jäämiä päätyy ympäristöön niiden käytöstä sekä lääkejätteiden ja tuotantolaitosten päästöistä. Suomessakin jätevedenpuhdistamoihin kulkeutuu vuosittain tuhansia kiloja lääkeaineita ja useita kiloja hormoneja, eikä jätevedenpuhdistamoiden tekniikka ole pystynyt poistamaan kaikkia lääkeaine- ja hormonijäämiä: puhdistamot on rakennettu poistamaan jätevedestä lähinnä fosforia, typpeä ja kiintoaineita. Esimerkiksi ehkäisyvalmisteiden kemiallinen estrogeeni, kipugeelien diklofenaakki ja särkylääkkeiden parasetamoli ja tulehduskipulääkkeiden ibuprofeeni kulkeutuvat puhdistamojen läpi vesistöihimme, ja ne kertyvät vesieliöstöön. Mm. kaloissa lääkeaineet saavat aikaan sukupuolen vaihtumista ja aggressiivista käytöstä. Lääkkeiden ja hormonien aiheuttamilla eliö- ja ravintoketjumuutoksilla voi olla hyvinkin laajoja vaikutuksia vesistöissä, mutta asiaa ei vielä tunneta kaikilta osin.

Ratkaisuja tähän ympäristöongelmaan on onneksi löytymässä: Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ovat nyt kehittäneet puupohjaisen sellukuitulangan, joka kykenee tehokkaasti sieppaamaan jätevedestä lääkeaineita, erityisesti ehkäisypillereiden hormonia, turpoavan kuitunsa onkaloihin. Lääkeaineiden sieppaamisen mahdollistaa syklinen sokeri, jota on kiinnitetty kemiallisesti langan pintaan. Lanka olisi mahdollista laittaa jätevedenpuhdistamon altaaseen tai kiinnittää suodattimeksi altaan putkeen, josta se kerätään mekaanisesti, ja hävitetään polttamalla. Mahdollista on myös lääkeaineiden irrottaminen ja materiaalin käyttäminen uudelleen. Sellukuitulangan hyväksi ominaisuudeksi on mainittava myös sen edullisuus. Useinhan käytännön toteutukset saattavat törmätä kustannusseikkoihin, mutta tässä tapauksessa korkean hinnan ei pitäisi olla esteenä.