Voiko talviolympialaisten ympäristökuormitusta enää vähentää?

Pekingin talviolympialaiset ovat parhaillaan käynnissä. Kisoja on kritisoitu Kiinan ihmisoikeuskysymysten vuoksi. Myös ympäristön kuormitukseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Yksi merkittävä ympäristöä kuormittava seikka Pekingin kisoissa on se, että kisat pidetään täysin tekolumen varassa.

Pekingin talviolympialaisten lumen valmistamiseen on tarvittu yli 300 lumitykkiä, 220 miljoonaa litraa vettä ja valtava määrä sähköä. Pekingin alueella on pulaa vedestä, ja keinolumetukseen käytetty vesi on saatu vuoriston tekoaltaasta. Tekolumeen on lisätty lumen muodostamisen helpottamiseksi erilaisia kemikaaleja (mm. hyönteismyrkkyä). Kemikaalit imeytyvät maaperään ja kulkeutuvat mahdollisesti pohjaveteen, eli tekolumi myös myrkyttää ympäristöään. Näin tekolumi voi siis edistää luontokatoa ja toisaalta ”luonnoton” lumi normaalisti lumettomassa ympäristössä voi myös vaurioittaa kasvillisuutta. (Asiasta kirjoittaa myös Verde.)

Maapallon lämpötila on nousee koko ajan, eikä sen nousemista näillä näkymin kovin helpolla tulla pysäyttämään. Se tarkoittaa, että talviolympialaisille on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa löytää sopivan talvisia isäntäkaupunkeja: luonnostaan talvisen lumiset paikat harvinaistuvat entisestään. Ehkä kisapaikoiksi valitaan kaukaisia ja korkeilla vuorilla sijaitsevia paikkoja, jolloin logistiikka hankaloituu ja tarve rakentaa valtavasti uutta infrastruktuuria kasvaa. Se tarkoittaa siis suuresti ympäristöä kuormittavia kisoja. Toisaalta lämpimämmät kisapaikatkin voivat olla kehittyvän tekniikan ansiosta aiempaa mahdollisempia. Onhan nytkin jo täysin normaalia esimerkiksi luistella ja pelata jääkiekkoa sisätiloissa ja alussa mainittu keinolumetuskin on yhä yleisempi käytäntö. Ehkä tulevaisuudessa tekniikan avulla keskitytään muokkaamaan esimerkiksi paikallista säätä suotuisammaksi? Ja tämä kaikki tietenkin kuormittaa ympäristöä yhä enemmän.

Selvää on, että talviurheiluolosuhteet muuttuvat vuosi vuodelta haasteellisemmiksi, kun maapallon lumipeite ja jäätiköt kutistuvat ilmastonmuutoksen myötä. Onko siis lopulta talviolympialaisiakaan mielekästä järjestää – varsinkin, kun olympialaisten ympäristökuormitus näyttää kasvavan lämpenemisen myötä ja näin ollen siis omalta osaltaan vielä edesauttaa ilmaston muuttumista lämpimämpään suuntaan? Kisojen ympäristökuormitus lakkaa varmasti sitten, kun kisojen järjestäminen lopetetaan.

Pipolätkän pelastuskampanja

Kuluva talvi on ollut Etelä-Suomessa lumeton ja jäätön. Entistä useampi on herännyt miettimään, onko tulevaisuudenkin talvet menetetty ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen vuoksi.

Talvilajit, kuten jääkiekko, ovat syntyneet ulkona. Pelko siitä, että tulevaisuudessa lapsillamme ei ole enää mahdollisuutta harrastaa jääkiekkoa ulkokentillä, on herättänyt urheilupiireissäkin halun toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi – tai ainakin hidastamiseksi. On syntynyt yhteisö Save Pond Hockey, joka järjestää yhteistyössä joukkueiden, yritysten ja organisaatioiden kanssa eri puolella Suomea jääkiekkoturnauksia, joiden avulla kerätään rahaa paikallisiin ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.

Tänä talvena Save Pond Hockeyn järjestämiä pipolätkäturnauksia on pelattu tai pelataan yhteensä kuudessa kaupungissa: Joensuun, Helsingin, Lappeenrannan ja Turun turnaukset on jo pelattu, jäljellä ovat vielä Tampere ja Oulu. Turnausten lisäksi Save Pond Hockey pyrkii lisäämään myös tietoisuutta siitä, miten ilmastonmuutosta torjuakseen tulisi toimia. Esimerkiksi yhteisön kotisivustolla on What Can I Do? -sivu, jossa jaetaan vinkkejä ilmastoystävälliseen toimintaan.

jääkenttä
Onko ulkojääkentillä tulevaisuutta? Save Pond Hockey kampanjoi sen puolesta, että tulevat polvetkin voivat nauttia talvilajeista ulkona.