Tunnin valomerkki ympäri maailman

Huomenna lauantaina 28.3. on jälleen maailman suurimman ilmastotapahtuman aika. Kyseessä on jo neljästoista Earth Hour, joka on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä kaikille maailman asukkaille avoin ilmastotapahtuma. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta, eli sammutetaan turhat valot kello 20.30–21.30. Kyseessä on symbolinen ele, jonka avulla ilmaistaan huoli maailman ympäristön tilasta. (Ja säästäähän se myös hitusen energiaa.)

WWF haluaa ihmisten ja päättäjien ymmärtävän entistä paremmin sen, että tasapainon löytyminen luonnon kanssa on erityisen tärkeää. Luontoa tulisi suojella ja vaalia, sillä monimuotoinen luonto on edellytys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kun luonto voi hyvin, se tarjoaa ravintoa, lääkkeitä, toimeentuloa ja virkistystä. Se myös sitoo hiiltä!

Suomessa WWF haluaa tämänvuotisen Earth Hourin avulla nostaa esiin myös ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Kun muutamme ruokailutottumuksiamme, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hillitseminen onnistuu paremmin.

Aiempina vuosina eri tahot ovat järjestäneet Earth Hourin teeman mukaisia tapahtumia, ja tänäkin vuonna esimerkiksi usean ravintolan oli tarkoitus ottaa osaa tähän ilmastotapahtumaan. Nyt kuitenkin koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi pidättäydytään omissa kodeissa, sammutetaan illalla puoli yhdeksältä kodin valot tunniksi ja nautitaan itsekseen tai oman perheen kesken ympäristöystävällistä ruokaa. Mikäli haluaa viettää ilmastotapahtumaa yhteisöllisemmin, se onnistuu virtuaalisesti esimerkiksi jakamalla oman Earth Hourin viettonsa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #EarthHourSuomi.

talot illalla
Monet yksityiset kotitaloudet ja tuhannet maailman maamerkit ympäri maailmaa sammuttavat valonsa lauantaina klo 20.30–21.30 paikallista aikaa.

Neuvoja ilmastokestävään arkiruokailuun

Jokaisen meistä on syötävä päivittäin monta kertaa. Arkiruokaa valmistetaan kotona, ja moni syö myös eri ruokapalveluiden valmistamaa ruokaa esimerkiksi lounasravintoloissa ja kouluruokaloissa. Noin viidesosa hiilijalanjäljestämme syntyy ruuasta, joten syömistemme ympäristöystävällisyys ei ole täysin yhdentekevä asia. Mutta miten sitten tulisi syödä, jotta ympäristö kuormittuisi vähemmän, mutta ateriat olisivat kuitenkin terveellisiä ja maittavia? Ja miten ympäristöystävällisyyteen voi vaikuttaa, jos ei itse valmista ruokaansa, vaan täyttää vatsansa enimmäkseen kodin ulkopuolella?

spaghetti

Tietoa ja vinkkejä on saatavana usealta eri taholta. Selkeitä ohjeita ja monipuolista tietoa tarjoaa vaikkapa Martat. Esimerkiksi tämä video johdattaa kattavasti ympäristöystävällisen ruuan ytimeen: Tiivistetysti ilmaistuna ympäristön ja oman terveyden kannalta on tärkeää lisätä kasvisten käyttöä. Sesonkituotteiden, villikalan, luonnonmarjojen ja -sienien sekä riistan suosiminen kannattaa. Lisäksi kotimaisten tuotteiden valitseminen on plussaa. Ja tärkeää on minimoida oma ruokahävikkinsä!

Myös WWF antaa ympäristöystävällisiä ruokavinkkejä. Yleisen ohjeistuksen ja tietopankin lisäksi WWF:n sivuilta löytyy Kalaopas ja Lihaopas. WWF kannustaa suomalaisia korvaamaan lihan osittain tai kokonaan kasviksilla. Mikäli lihaa syö, kannattaa panostaa vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen lihaan, minkä valinnassa Lihaopas on oiva apu. Kalaopas puolestaan opastaa vastuullisten kalavalintojen teossa.

silakka

Joukkoruokailujen ympäristöystävällisyyteen saa työkaluja Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan sivustolta. Sivustolta löytyy mm. ruokapalveluille suunnattu ilmastokestävien ruokien reseptipankki, sekä ohjeistus, miten voi haastaa vaikkapa koulun tai työpaikan ravintolan siirtymään ilmastokestävämpiin lounaisiin. Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan toteuttaa Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet -hanke. Hankkeen toteuttajana toimii Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta, ja rahoittajana on Koneen Säätiö. Kampanjan tavoite on madaltaa ruokapalveluiden kynnystä tarjota päivittäin ilmastoystävällistä ruokaa asiakkailleen.

perunasalaatti