Ratkaisuja mustan pakkausmuovin kierrätysongelmaan

Mustaa muovia käytetään pakkauksissa paljon. Siihen on useita syitä. Ensinnäkin mustat muovit ovat yleensä helposti työstettävää akryylibutadieenistyreeniä, helpommin ilmaistuna ABS-muovia, joka kemiallisen kestävyytensä ja iskulujuutensa takia soveltuu erinomaisesti moniin pakkauksiin. Musta muovi mm. ehkäisee uv-säteilyn vaikutusta pakkauksessa olevaan tuotteeseen, ja esimerkiksi liha säilyy tämän vuoksi mustassa pakkauksessa pidempään. Jotkin elintarvikeyhtiöt ovat valinneet mustan muovin visuaalisista syistä.

Musta muovi on yksi taloudellisesti arvokkaimmista muovilajeista, mutta – harmillista kyllä – mustan pakkausmuovin kierrätettävyydessä on ollut suuria ongelmia. Kuluttajien keräykseen laittama musta pakkausmuovi päätyy useimmiten poltettavaksi energiajätteenä, sillä muovijalostamon käsittelylinjaston optiset lukijat eivät toistaiseksi ole kyenneet tunnistamaan mustaa muovia.

Mustan muovin kierrätysongelmaan on kuitenkin löytymässä useita ratkaisuja.

Muovin mekaanisen kierrättämisen lisäksi aletaan Suomessa kierrättämään muovia jonkin ajan kuluttua myös kemiallisesti, jolloin musta väri ei ole enää ongelma. Kemiallisessa kierrätyksessä muovi hajotetaan kemiallisesti takaisin ainesosiksi, joista tuotetaan joko uudelleen muovia tai vaihtoehtoisesti polttoainetta.

Mustan muovin mekaaninenkin kierrättäminen olisi jo nyt mahdollista, jos muovijalostamon optiset lukijat vain vaihdettaisiin toisenlaisiksi. Suomalainen konenäköön ja spektrikuvaukseen erikoistunut Specim on nimittäin kehittänyt MWIR-tekniikkaan (mid-wavelength infrared) perustuvan tunnistamismenetelmän. Kyse on teknologiasta, joka toimii sähkömagneettisen säteilyn keskipitkällä infrapuna-alueella: musta muovi ei ole mustaa, vaan erilaiset muovit näkyvät erivärisinä, minkä ansiosta ne kaikki voidaan tunnistaa ja lajitella.

Myös pakkausten tuottajat, kuten jotkin elintarvikeyhtiöt, ovat reagoineet mustan muovin kierrättämisen hankaluuteen: osa on luopunut tai luopumassa mustista pakkauksista kokonaan. Päätös luopua mustasta muovista on yrityksille  sekä askel kohti ympäristövaikutusten pienentämistä ja materiaalien uusiokäytön mahdollistamista kuin varmasti myös keino vastuullisuusimagonsa kohentamiseen.

EU:n kierrätystavoitteen mukaan muovipakkauksista 50 prosenttia pitäisi kierrättää vuoteen 2025 mennessä. Mustan muovin kierrätettävyyden parantuminen on yksi keino päästä lähemmäksi tuota tavoitetta.

Toukkia kiertotalouden tarpeisiin

Maapallon väestönkasvun seurauksena myös ruuantuotanto kasvaa ja jätteiden määrät lisääntyvät. Huonosti käsitellystä jätteestä aiheutuu ravinne- ja kasvihuonepäästöjä. Jätteenkäsittely on myös kallista. Tästä syystä on käynnistetty tutkimuksia siitä, voisiko uskomattoman tehokkaan aineenvaihdunnan omaavista hyönteisistä löytyä apu jätteiden käsittelyyn.

VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ovat alkaneet kasvattaa mustasotilaskärpäsiä ja niiden toukkia kiertotalouden tarpeisiin.  Kyseessä on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama VinsectS-hanke, joka pyrkii selvittämään mm. kyseisten hyönteisten soveltuvuutta ongelmallisten biojätevirtojen hävittäjäksi. Mustasotilaskärpänen on saprotrofi, eli sen toukat hajottavat kuollutta orgaanista ainesta kuten biojätettä, elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja lantaa.

Hankkeen hyönteistutkimuskontti sijaitsee Saarijärvellä, ja kontissa asuu noin 100 000 mustasotilaskärpästä:  toukkia, aikuisia kärpäsiä ja munia.  Mustasotilaskärpäsen toukille on syötetty menestyksekkäästi leipomosta ja kalankasvatuksesta saatua elintarviketeollisuusjätettä sekä tavallista biojätettä. 50–80 prosenttia jätteestä on päätynyt toukkien suihin. Tämän perusteella onkin pääteltävissä, että toukkakäsittely voisi pienentää jätteiden kuljetuskustannuksia huomattavasti.

Huomion arvoista on, että mustasotilaskärpäset ovat hyödynnettävissä muullakin tavalla. Koteloitumisvaiheessa oleva toukka sisältää nimittäin noin 45 % rasvaa, noin 45 % proteiinia ja lisäksi kalsiumia sekä aminohappoja. Koteloitumisvaiheen toukat kelpaisivatkin hyvin esimerkiksi broilerin- tai kalanrehuksi. Toki toukkien ravintona olleen jätteen laadulla (esim. jätevesiliete lääkeainejäämineen) on vaikutusta siihen, kelpaako toukka rehuksi. Mikäli toukka itse ei sovellu ravinnoksi, ainakin jätettä syöneen toukan lanta soveltuu kasviravinteeksi. Toukan rasvasta voisi myös valmistaa esimerkiksi biodieseliä ja proteiinista valkuaisrehua tuotantoeläimille.

Mustasotilaskärpäsen elinkierto on nopea: se kestää neljä viikkoa. Yksi gramma munia kasvaa yli viideksi kiloksi toukkia kahdeksassatoista päivässä. Toukat kasvattavat painonsa kolmessa viikossa jopa tuhatkertaiseksi.

YouTubessa voi seurata hyönteistutkimuskontin toukka-asukkien elämää suoratoistona. Pääset Toukka-liveen tästä.