Joulun kiertotaloustempaus: Kinkkutemppu

Jouluisin Suomessa syödään yli seitsemän miljoonaa kiloa kinkkua! Kinkun paistinrasvaa syntyy siis yllin kyllin, joten se on päätetty hyödyntää. Kemianteollisuuden aloitteesta on alettu joulun aikaan järjestää Kinkkutemppu-nimistä tempausta, jossa kuluttajia kehotetaan tuomaan paistinrasvat niille tarkoitettuun keräyspisteeseen, josta ne kierrätetään uusiutuvaksi dieseliksi Nesteen jalostamolla Porvoossa.

Tämän vuoden Kinkkutempun keräysaika on jo käynnistynyt ja se kestää 7.1.2020 saakka. Keräyspisteitä on yli 200 ympäri Suomea: K-Citymarkettien sekä joidenkin muiden K-ketjuun kuuluvien myymälöiden yhteydestä löytyy keräysastia. Ja tarkennuksena vielä, että itse asiassa kaikki lihan ja kalan valmistuksesta aiheutunut rasvajäte kelpaa keräykseen – ei siis pelkästään joulukinkun paistinrasva!

kartonkitölkki
Paistinrasvat viedään keräysastiaan kartonkitölkkiin pakattuna.

Kinkkutempun sivuston (sinne pääset tästä)  mukaan jätteistä tuotetulla uusiutuvalla dieselillä on jopa 90 % pienempi CO2-kuormitus kuin fossiilisella dieselillä. Paistinrasvasta valmistettava diesel on lisäksi moottorin suorituskyvyn kannalta parempaa kuin perinteinen biodiesel tai fossiilinen diesel. Yhden joulukinkun rasvasta valmistettavalla dieselillä ajaa kolmisen kilometriä.

Paistinrasvaa ei saa kaataa viemäriin tukkeutumisvaaran vuoksi. Kinkkutemppu on siis sen(kin) vuoksi järkevä sijoituspaikka rasvalle. Toki jäähtyneen ja kiinteän rasvan voi helposti laittaa myös biojätteen joukkoon.

Vähemmän muovipusseja!

Vuonna 2016 Kaupan liitto teki ympäristöministeriön kanssa Green deal -sopimuksen, jonka tarkoituksena on vähentää muovikassien kulutusta. Tavoitteena on, että muovikasseja kulutetaan vuodessa enintään 40 kappaletta henkilöä kohden vuoden 2025 loppuun mennessä. Vähentämistavoitteen ulkopuolella ovat ns. hedelmäpussit eli ohuesta muovista valmistetut muovipussit, jotka ovat käytössä mm. elintarvikkeiden irtomyynnissä.

Muovikassisopimuksen taustalla on pakkausjätettä koskeva EU-direktiivi, jonka mukaan EU-maissa tulisi itsenäisesti päättää muovikassien kulutuksen vähentämiskeinoista. Koska Suomessa muovikassien kulutus on ollut jo aiemmin kohtuullisen järkevällä pohjalla, on Suomessa päädytty vähentämään pusseja lainsäädännön keinojen sijaan vapaaehtoisin toimin.

Maailmassa tuotetaan lähes 400 miljoonaa tonnia muovia vuodessa, ja puolet siitä on kertakäyttöistä. (Ks. WWF:n Solving Plastic Pollution Through Accountability -raportti) Vaikka pääosa muoviroskasta muodostuu maalla, esimerkiksi hulevesien mukana muovihiukkasia kulkeutuu vesistöihinkin. Merissä olevan muovin määrä tulee tuplaantumaan kymmenen vuoden kuluessa, mikäli muovin tuotantoon, sen käyttöön ja hävittämiseen liittyviä järjestelmiä ei muuteta.

Ajattelutapamme tulisi muuttua siten, että muovi miellettäisiin uudelleenkäytettäväksi raaka-aineeksi ja sen tuotanto, käyttö ja kierrätys hoidettaisiin entistä vastuullisemmin. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ainakin muovin kulutukseen ja muoviroskien syntymiseen. Muovipussien vastuullinen käyttö ja niiden mahdollinen korvaaminen ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla on kaikille mahdollinen tapa vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkimalla tai ompelemalla lukuisia käyttökertoja kestävän kestokassin ja siirtymällä käyttämään sitä onnistuu muovikassien käytön vähentäminen helposti.

kestohedelmäpussi
Vaikka hedelmäpussit jätettiin Green deal -sopimuksen ulkopuolelle, voi kuluttaja itse vähentää niiden käyttöä siirtymällä kestopussien käyttöön.

 

Vastareaktioita Black Fridaylle

Harmaansynkeästä kelistä huolimatta tänään 25.11. on White Monday, valkoinen maanantai. White Monday on ruotsalaislähtöinen kampanja, jonka on tarkoitus olla vastareaktio Black Fridaylle. Black Fridayhan on Atlantin toiselta puolelta lähtöisin oleva kiitospäivän jälkeinen suurieleisesti mainostettu ostospäivä, joka aloittaa kauppojen joulusesongin.

Parisen vuotta sitten ruotsalainen Henning Gillberg halusi tuoda kiertotaloutta* ja kestävää kulutusta enemmän esille. Hänen mielestään käytetyt, vuokratut tai kierrätysmateriaalista valmistetut tavarat ansaitsisivat paremman aseman kulutuskulttuurissamme. Usein uusien tavaroiden löytäminen ja hankkiminen on hyvinkin helppoa, mutta käytetyn, hyväkuntoisen tavaran löytäminen on paljon hankalampaa. White Mondayn tarkoituksena onkin tuoda paremmin esiin esimerkiksi käytettyjen tavaroiden korjaajia ja myyjiä sekä käytetyistä materiaaleista uusia tuotteita tekeviä toimijoita.

Tällä hetkellä White Monday on levinnyt jo 23 maahan – Suomessa päivää vietetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. White Mondaylla on oma sivusto, ja sieltä löytyy Suomenkin oma sivu, jossa on listattuna kotimaisia, kampanjassa mukana olevia kiertotalousyrityksiä.

Tämän viikon perjantaina, samaan aikaan Black Fridayn kanssa, vietetään myös Älä osta mitään -päivää, joka niin ikään korostaa vastuullista kuluttamista. Kyseessä on siis ympäri maailmaa vietettävä kulutuskriittinen teemapäivä. Älä osta mitään -päivä on syntynyt 1990-luvulla Kanadassa (Buy Nothing Day), ja sen tarkoituksena on haastaa ihmiset miettimään ostostottumuksiaan ja viettämään vuorokausi ilman ostosten tekoa ja rahan kulutusta.

color-3182969_640.jpg

*Mitä kiertotalous on?
Kiertotalous on talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa, eikä jätettä synny.

Ratkaisuja mustan pakkausmuovin kierrätysongelmaan

Mustaa muovia käytetään pakkauksissa paljon. Siihen on useita syitä. Ensinnäkin mustat muovit ovat yleensä helposti työstettävää akryylibutadieenistyreeniä, helpommin ilmaistuna ABS-muovia, joka kemiallisen kestävyytensä ja iskulujuutensa takia soveltuu erinomaisesti moniin pakkauksiin. Musta muovi mm. ehkäisee uv-säteilyn vaikutusta pakkauksessa olevaan tuotteeseen, ja esimerkiksi liha säilyy tämän vuoksi mustassa pakkauksessa pidempään. Jotkin elintarvikeyhtiöt ovat valinneet mustan muovin visuaalisista syistä.

Musta muovi on yksi taloudellisesti arvokkaimmista muovilajeista, mutta – harmillista kyllä – mustan pakkausmuovin kierrätettävyydessä on ollut suuria ongelmia. Kuluttajien keräykseen laittama musta pakkausmuovi päätyy useimmiten poltettavaksi energiajätteenä, sillä muovijalostamon käsittelylinjaston optiset lukijat eivät toistaiseksi ole kyenneet tunnistamaan mustaa muovia.

Mustan muovin kierrätysongelmaan on kuitenkin löytymässä useita ratkaisuja.

Muovin mekaanisen kierrättämisen lisäksi aletaan Suomessa kierrättämään muovia jonkin ajan kuluttua myös kemiallisesti, jolloin musta väri ei ole enää ongelma. Kemiallisessa kierrätyksessä muovi hajotetaan kemiallisesti takaisin ainesosiksi, joista tuotetaan joko uudelleen muovia tai vaihtoehtoisesti polttoainetta.

Mustan muovin mekaaninenkin kierrättäminen olisi jo nyt mahdollista, jos muovijalostamon optiset lukijat vain vaihdettaisiin toisenlaisiksi. Suomalainen konenäköön ja spektrikuvaukseen erikoistunut Specim on nimittäin kehittänyt MWIR-tekniikkaan (mid-wavelength infrared) perustuvan tunnistamismenetelmän. Kyse on teknologiasta, joka toimii sähkömagneettisen säteilyn keskipitkällä infrapuna-alueella: musta muovi ei ole mustaa, vaan erilaiset muovit näkyvät erivärisinä, minkä ansiosta ne kaikki voidaan tunnistaa ja lajitella.

Myös pakkausten tuottajat, kuten jotkin elintarvikeyhtiöt, ovat reagoineet mustan muovin kierrättämisen hankaluuteen: osa on luopunut tai luopumassa mustista pakkauksista kokonaan. Päätös luopua mustasta muovista on yrityksille  sekä askel kohti ympäristövaikutusten pienentämistä ja materiaalien uusiokäytön mahdollistamista kuin varmasti myös keino vastuullisuusimagonsa kohentamiseen.

EU:n kierrätystavoitteen mukaan muovipakkauksista 50 prosenttia pitäisi kierrättää vuoteen 2025 mennessä. Mustan muovin kierrätettävyyden parantuminen on yksi keino päästä lähemmäksi tuota tavoitetta.

Toukkia kiertotalouden tarpeisiin

Maapallon väestönkasvun seurauksena myös ruuantuotanto kasvaa ja jätteiden määrät lisääntyvät. Huonosti käsitellystä jätteestä aiheutuu ravinne- ja kasvihuonepäästöjä. Jätteenkäsittely on myös kallista. Tästä syystä on käynnistetty tutkimuksia siitä, voisiko uskomattoman tehokkaan aineenvaihdunnan omaavista hyönteisistä löytyä apu jätteiden käsittelyyn.

VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ovat alkaneet kasvattaa mustasotilaskärpäsiä ja niiden toukkia kiertotalouden tarpeisiin.  Kyseessä on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama VinsectS-hanke, joka pyrkii selvittämään mm. kyseisten hyönteisten soveltuvuutta ongelmallisten biojätevirtojen hävittäjäksi. Mustasotilaskärpänen on saprotrofi, eli sen toukat hajottavat kuollutta orgaanista ainesta kuten biojätettä, elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja lantaa.

Hankkeen hyönteistutkimuskontti sijaitsee Saarijärvellä, ja kontissa asuu noin 100 000 mustasotilaskärpästä:  toukkia, aikuisia kärpäsiä ja munia.  Mustasotilaskärpäsen toukille on syötetty menestyksekkäästi leipomosta ja kalankasvatuksesta saatua elintarviketeollisuusjätettä sekä tavallista biojätettä. 50–80 prosenttia jätteestä on päätynyt toukkien suihin. Tämän perusteella onkin pääteltävissä, että toukkakäsittely voisi pienentää jätteiden kuljetuskustannuksia huomattavasti.

Huomion arvoista on, että mustasotilaskärpäset ovat hyödynnettävissä muullakin tavalla. Koteloitumisvaiheessa oleva toukka sisältää nimittäin noin 45 % rasvaa, noin 45 % proteiinia ja lisäksi kalsiumia sekä aminohappoja. Koteloitumisvaiheen toukat kelpaisivatkin hyvin esimerkiksi broilerin- tai kalanrehuksi. Toki toukkien ravintona olleen jätteen laadulla (esim. jätevesiliete lääkeainejäämineen) on vaikutusta siihen, kelpaako toukka rehuksi. Mikäli toukka itse ei sovellu ravinnoksi, ainakin jätettä syöneen toukan lanta soveltuu kasviravinteeksi. Toukan rasvasta voisi myös valmistaa esimerkiksi biodieseliä ja proteiinista valkuaisrehua tuotantoeläimille.

Mustasotilaskärpäsen elinkierto on nopea: se kestää neljä viikkoa. Yksi gramma munia kasvaa yli viideksi kiloksi toukkia kahdeksassatoista päivässä. Toukat kasvattavat painonsa kolmessa viikossa jopa tuhatkertaiseksi.

YouTubessa voi seurata hyönteistutkimuskontin toukka-asukkien elämää suoratoistona. Pääset Toukka-liveen tästä.