Luonnon elämää livenä

Ihminen on osa luontoa. Kuitenkin tuntuu siltä, että luontoyhteytemme on heikentynyt: asumme kaupungeissa tai kaupunkimaisissa olosuhteissa ja ajattelemme, että luonto on tuolla jossakin, irrallaan ihmisestä. Emme tule ajatelleeksi, että mekin olemme luontoa; elämme luonnossa ja luonnosta, ja luonnonlait koskettavat myös meitä. Emme siis ole sen kummempia kuin vaikkapa mikrobit, muurahaiset tai männyt. Tai toisaalta olemme: ihminenhän on pääasiallinen vaikuttaja nopeaan ilmastonlämpenemiseen.

Ihmisellä on myös mahdollisuus hyviin luontotekoihin. Se kuitenkin edellyttää, että on motiivi siihen. Jos kokee olevansa yhteydessä luontoon ja ymmärtää itsekin olevansa osa luontoa, haluaa varmasti myös pitää siitä huolta. Ulkoilu luonnossa ja luontoon tutustuminen ovat tietenkin tärkeä tapa luontoyhteyden muodostamiseen. Urbaani tapa luoda luontoyhteyttä on seurata erilaisia live-videoita, joiden avulla voi päästä jyvälle kanssaeläjiensä elämästä.

livetähdet

WWF:n luontolivessä voi tällä hetkellä seurata kyitä ja sääksiä. Mahdollisesti myös aiempina vuosina suosittu norppalive ja ehkä muitakin livevideoita avataan vuoden edetessä.

Sääksikameroita on Suomessa useita, siis muitakin kuin edellä mainittu WWF:n sääksilive. Esimerkiksi täällä voi seurata Saaristomeren tutkimuslaitoksen sääksikameraa.

Karhutv:ssä, eli Kuusamon suurpetokeskuksen nettisivuilla, voi seurata livekameran kautta sekä ilveksiä että karhuja.

YLE:n Ahmalivessä seurataan ahmaparin elämää Ähtärin eläinpuistossa. Luonnossa ahman seuraaminen ei ole helppoa – osittain siksi, että ahma on erittäin uhanalainen laji Suomessa.

Hirvien vaellusta Pohjois-Ruotsissa voi seurata täällä. Kymmenien hirvien vaellusta seuravat useat kamerat, joista osa on dronekameroita.

Tästä pääsee virolaiselle livevideo-sivustolle. Tällä hetkellä livenä voi seurata kotkan, lepakoiden ja harmaahylkeiden elämää.

Puolalaisen kattohaikaran pesintää voi seurata täällä.

Ekopaasto

ekopaastologo
ekopaasto.fi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Ekopaasto -kampanjaa  vietetään vuosittain tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen. Tänä vuonna kahdeksatta kertaa toteutettava Ekopaasto sijoittuu ajanjaksolle 6.3.–20.4.2019.

Paasto on tuttu käytäntö monissa uskonnoissa. Ekopaaston taustalla vaikuttaa kristillinen, tarkemmin luterilainen, paastoperinne. Perinteiset kristilliset paastonajat edeltävät juhla-aikoja kuten pääsiäistä. Kristillisessä paastossa valmistaudutaan juhlaan yksinkertaistamalla juhlaa edeltävää arkielämää. Perinteisesti nautinnoista ja tietyistä ruuista pidättäydytään. Paaston aikana pyritään rauhoittumaan ja keskittymään olennaiseen, sekä annetaan tilaa hengellisyydelle. Paasto on ajanjakso, jolloin on otollista tarkastella omaa elämäänsä ja arvojaan.

Ekopaasto-kampanja rohkaisee suomalaisia viettämään pääsiäispaastoa tavalla, joka nostaa esiin luonnon kanssa koetun yhteyden ja joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Eri vuosina kampanjassa on painotettu erilaisia ympäristöteemoja kristillisestä näkökulmasta.  Tämän vuoden Ekopaasto kehottaa ihmisiä antamaan oman paastolupauksensa ja jakamaan sen sosiaalisessa mediassa ekopaasto-hashtagilla varustettuna. Evankelis-luterilaisen kirkon oma lupaus on olla hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä.

Ekopaasto-sivustolta löytyy paaston tueksi ja inspiraatioksi materiaalia jokaiselle paastonajan viikolle. Myös sosiaalisessa mediassa Ekopaastolla on omat tilinsä.

peruna.png