Avainsana: hyvinvointi

Maa, ilma ja me  – kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kategoriassa YleinenAvainsanat , , Kommentoi

Pientä uudistusta blogin sisällössä

Blogi on elänyt hiljaiseloa toisaalta kirjoittajan kiireen takia, toisaalta sisällön uudistamispohdinnan vuoksi. Saamme eri medialähteistä monenlaista tietoa siitä, miten elää ympäristöystävällisesti ja toisaalta on tarjolla myös uutisia siitä, mikä innovaatio milläkin elämän alalla ottaa nyt luonnon entistä paremmin huomioon. Pohdintaa onkin aiheuttanut se, onko mielekästä toistaa samoja asioita tässä(kin) blogissa, vaikka tärkeitä asioita ne ovatkin.

Oma polkuni on tällä hetkellä kulkemassa työn ja opintojen puolesta luonnon hyvinvoinnin kautta ihmisten hyvinvoinnin pariin. Niinpä blogin sisällössä tämä tulee näkymään siinä, että kirjoituksissa tullaan aiempaa enemmän tarkastelemaan luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin keskinäistä vuorovaikutusta. Me ihmiset emme ole erillisiä luonnosta, vaan yksi osa sitä, mikä toisinaan tuntuu arkiajattelussamme unohtuvan. Hahmotamme itsemme luonnon ulkopuolelle ja luontona näemme vain vaikkapa metsän tai puiston eläimineen. Kaikki on kuitenkin sidoksissa kaikkeen. Ympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, ja toisaalta ihmisten hyvinvointi vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaiset voimavarat meillä on ottaa ympäristö huomioon.

Yksilön hyvinvointi muodostuu mm. hyvästä terveydestä ja sosiaalisista suhteista sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuudesta. Yksilön hyvinvointi on sidoksissa eri ryhmien ja yhteisöjen sekä yhteiskunnan ja globaalitason hyvinvointiin. Hyvinvointi on kestävää, kun siihen pyritään luonnon kantokyvyn rajallisuus huomioiden. On siis syytä toimia kestävästi, jotta hyvinvointi ja ylipäätään elämä maapallolla säilyisi. On tunnistettava sosiaaliset paineet ja pohdiskeltava arvoja, jotta toimintamme veisi oikeaan suuntaan. Esimerkiksi voimme pohtia, onko jatkuva talouskasvu paras keino lisätä ihmiskunnan ja luonnon hyvinvointia. Tähän mennessä talouskasvu on tarkoittanut huimaa vauhtia kasvanutta materiaalien kulutusta ja luonnonvarojen käyttöä, mikä on johtanut nykyisiin ympäristökriiseihin.

Pienestä sisältöpainotuksen muutoksesta huolimatta tämän blogin pyrkimyksenä on edelleen havainnollistaa, miten monenlaisissa asioissa ja yhteyksissä voimmekaan huomioida ympäristön. Kun pidämme huolta luonnosta, huolehdimme myös itsestämme. Ja kun huolehdimme itsestämme, huolehdimme myös luonnosta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.  

Päiväkodin piha: muovia vai kunttaa?

Kategoriassa YleinenAvainsanat , , , , , , Kommentoi

Missä pienet lapsemme temmeltävät ulkoillessaan? Merkittävä osa alle kouluikäisistä lapsista viettää ison osan vuorokaudesta päiväkodissa, jolloin myös ulkoilu tapahtuu siellä. Ei siis ole yhdentekevää, millainen pihaympäristö päiväkodissa on.

Suomalaisten elämäntapa on vuosikymmenten kuluessa kaupungistunut ja erityisesti suuremmissa kaupunkikeskuksissa yhteys luontoon on merkittävästi ohentunut.  Tällä on suoraan vaikutusta ihmisten mikrobiston köyhtymiseen. Mikrobit ovat tärkeitä, sillä ne harjoittavat immuunijärjestelmää, joka tutkimusten mukaan suojaa esimerkiksi allergioilta, astmalta, keliakialta ja reumalta. Luontoympäristöllä on terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus muutenkin kuin mikrobitasolla: luontoympäristö houkuttelee liikkumaan, se kohentaa mielialaa, alentaa verenpainetta jne.

Joissakin uusissa tai remontoiduissa päiväkodeissa on siirrytty tekonurmipihaan, ja ne tuntuvat vuosi vuodelta yleistyvän. Tekonurmea perustellaan sen helppohoitoisuudella ja esteettisyydellä (mikä on toki makuasia). Tekonurmen avulla pyritään todennäköisesti myös vähentämään päiväkotipihan kuraisuuden määrää.

Mutta entä ne tärkeät mullan mikrobit? Entä luonnon monimuotoisuus kasveineen ja eliöineen? Entä tekonurmesta syntyvä mikromuovi, joka kulkeutuu luontoon? Entä tekonurmen virikkeellisyys ja aistielämykset? Entä tekonurmen toimivuus eri keleillä: paahtavassa helteessä, jäisenä pakkaspäivänä, kaatosateessa? Riistääkö päiväkodin tekonurmi lapselta mahdollisuuden tutustua luontoympäristöön ja olla osana sitä?

Päiväkotien pihojen luontoympäristöstä tehtiin parisen vuotta sitten suomalais-tsekkiläinen tutkimus, joka puhuu vahvasti päiväkotien viherpihojen puolesta. Tutkimuksessa päiväkotien pihoille tuotiin kunttaa eli elävää metsänpohjaa sekä nurmikkoa. Lisäksi päiväkotilapset saivat kylvää kasveja istutuslaatikoihin ja hoitaa niitä. Tutkimuksen perusteella selvisi, että kun lapset olivat monimuotoisen orgaanisen pintamaan eli mullan tai metsämaan sekä kasvillisuuden kanssa tekemisissä, heidän mikrobistonsa monipuolistui huomattavasti. Mitä nuorempi lapsi, sitä selkeämpiä muutokset olivat. Myös lasten luontosuhde, motoriikka ja keskittymiskyky paranivat. Tutkimuksessa olivat mukana Luke, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Prahan Kaarlen yliopisto.

Yhteys luontoon on tärkeää monella tavalla, ja myös pienillä lapsilla pitää olla oikeus olla luonnossa. Huomion kiinnittäminen päivähoitopaikkojen ulkoiluympäristöön on siis tärkeää.