Joulumielistä jakamistaloutta ympäri vuoden

Black Fridayn, Cyber Mondayn, joulumarkkinoinnin ja muun tämän hetken kulutushulabaloon keskellä kestävä elämäntapa ja vastuullinen kuluttaminen jäävät kovin pienelle huomiolle. Lahjoja halutaan hankkia muille ja itselle, ja ehkä ostelemalla halutaan saada sisältöä elämään ylipäätään. Mutta vaatiiko se tavaraa, krääsää ja luonnonvarojen tuhlailua?

Jouluun liitetään usein ajatus läheisyydestä ja välittämisesta, siis tietynlainen yhteisöllisyys. Eikö joulun henkeen sopisi nykyistä markkinahumua paremmin jakamistalous? Jakamistaloudella tarkoitetaan sitä, että omaksi ostamisen ja omistamisen sijaan jaetaan, lainataan ja vuokrataan. Siis myös sitä, ettei jokaisen tarvitsisi ostaa kaikkea itselle, vaan useammalla olisi mahdollisuus käyttää samoja tavaroita. Ja vielä toisin ilmaistuna: jakamistalouden lähtökohtana on, että yksityiset ihmiset jakavat keskenään vajaassa käytössä olevia resurssejaan maksutta tai maksua vastaan.

Jakamistaloudesta puhutaan usein silloin, kun tietotekniikka mahdollistaa jakamisen. Tunnettuja jakamistalouden palveluita ovat esimerkiksi asunnonvuokrauspalvelu Airbnb ja taksipalvelu Uber. Ja tuttuja ovat varmasti myös Tori.fi ja Huuto.net, kaksi suomalaista netissä toimivaa alustaa, joissa voidaan ilmaiseksi ilmoittaen sekä ostaa että myydä tavaroita. Facebookistakin löytyy lukuisia kirppisryhmiä. On olemassa lisäksi harrastusvälineiden vuokrauspalveluita, ruokaan liittyviä palveluita, lemmikkipalveluita, keikkatyötarjouksia jne. Ehkä erityisesti näin korona-aikana on tarpeen nostaa esiin myös Nappi Naapuri, joka on ystävyyden ja naapuriavun paikka.

Jakamistalous on yksi keino säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä – niin joulun aikaan kuin muinakin vuodenaikoina.

Joko tunnet Climate Aid -liikkeen?

Climate Aid on uusi ilmastoliike, jonka tavoitteena on hiilivarastojen kasvattaminen aktivoivien taide-, tiede- ja toimintaelämysten voimin. Ensimmäinen Climate Aid -viikko järjestetään 18.–24.11.2019, ja se huipentuu 23.11. Helsingin Musiikkitalossa järjestettävään Climate Aid Finland -konserttiin. Viikko sisältää lahjoituskampanjan, jossa kerätään varoja soiden ja metsien hiilivarastojen kasvattamiseen. Myös yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kannustetaan järjestämään ilmastoaiheisia tapahtumia Climate Aid -viikon aikana sekä jakamaan sanomaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Idea Climate Aidista sai alkunsa Sitran johtaja Mari Pantsarin ja tutkija Heta Heiskasen twiittailusta IPCC:n syksyllä 2018 julkaiseman raportin jälkimainingeissä. Kapellimestari Johanna Almark, Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius ja kestävän kehityksen ammattilainen Elina Levula yhtyivät twiittailuun. Aluksi syntyi ajatus Climate Aid -konsertista, meidän aikamme yhteisöllisestä Aid-konsertista ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Sitten konsertti-idean ympärille alkoi rakentua kokonainen Climate Aid -viikko, jonka aikana erilaisilla toimijoilla olisi mahdollisuus järjestää ilmastoaiheista toimintaa ja kerätä varoja Climate Aidin kohteille. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi muodostui toive siitä, että Climate Aid kasvaisi kansainväliseksi ilmiöksi, ja tulevaisuudessa järjestettäisiin ilmastohyväntekeväisyyskonsertteja ympäri maailmaa.

Climate Aid -liikkeen pohjalla toimii suomalainen Kansalaisareena ry. ja liikkeen tekijöitä ovat useat organisaatiot ja henkilöt. Tukijoina toimivat päärahoittaja Sitra sekä EK, SAK, STTK, Akava, S-ryhmä, Fortum, Helen, Neste, Tieto, Varma, Positive Impact ja Ellun Kanat.

CA_logo_slogan_punainen

Lue lisää Climate Aidin sivustolta!