tekstiilikierrätys – Maa, ilma ja me

Uusi elämä yhä useammalle poistotekstiilille

16.1.2022Kategoriassa YleinenAvainsanat kiertotalous, poistotekstiili, poistotekstiilin käsittelylaitos, tekstiilikierrätysKommentoi

Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilien kiertotalouslaitos otettiin käyttöön pari kuukautta sitten lounaisessa Suomessa, Paimiossa. Laitos jalostaa tällä hetkellä kierrätykseen reilut kymmenen prosenttia Suomen poistotekstiileistä. Poistotekstiileillä tarkoitetaan käyttökelvottomia tai rikkinäisiä, mutta kuitenkin puhtaita tekstiilejä, joita voidaan hyödyntää uusiomateriaalina.

Paimion poistotekstiilien käsittelylaitoksessa toimii sekä yksityinen että julkinen toimija: Rester Oy käsittelee laitoksessa poistotekstiiliä, jota on kerätty yrityksistä, pesuloista, sairaaloista ja kaupoista. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy puolestaan käsittelee laitoksessa kuluttajilta kerättyjä vaatteita ja kodintekstiilejä. Käsittelylaitoksessa tekstiileistä tuotetaan uusiokuituja. Uusiokuiduista voidaan valmistaa kuitukankaita, eristeitä, pakkausmateriaaleja… Mahdollisuuksia tutkitaan ja kehitetään koko ajan lisää.

Poistotekstiilikeräys ja -uusiokäyttö kehittyy ja laajenee parhaillaan niin tekstiiliteollisuuden, yritysten kuin tavallisten kuluttajienkin parissa. Tämän vuoden aikana kotitalouksille tarkoitettu poistotekstiilikeräys laajenee eteläisestä Suomesta eri puolelle Suomea ja ensi vuoden (2023) aikana keräysverkoston pitäisi kattaa jo koko Suomen.

Kotitalouksilta kerättävä poistotekstiili on käytännössä vaatteita kuten paitoja, housuja ja takkeja sekä kodintekstiilejä kuten lakanoita, verhoja ja pöytäliinoja. Keräykseen eivät kelpaa alusvaatteet, uimapuvut, vyöt, kengät, laukut, matot, tyynyt, peitot tai pehmolelut. Tekstiilien tulee olla puhtaita ja kuivia, eli homeiset, haisevat, märät tai ötökkäiset tekstiilit eivät kuulu keräykseen. Keräykseen menevä poistotekstiili onkin tärkeää pakata huolellisesti muovipusseihin likaantumisen ja kastumisen ehkäisemiseksi. Jos tekstiili on kastunutta tai likaantunutta, se menee sekajätteeseen eli polttokelpoiseen jätteeseen.

Kasvomaski kierrätys- tai ylijäämämateriaalista

3.8.2020Kategoriassa YleinenAvainsanat covid-19, ekologinen kasvomaski, itsetehty kasvomaski, kasvosuojus, koronavirus, tekstiilikierrätysKommentoi

Kesälomien päättymiset ja syksyisemmän kelin myötä sisätiloihin siirtymiset herättävät pelkoa koronavirusepidemian pahenemisesta. THL harkitsee kasvomaskisuosituksen antamista, sillä maskien käytön hyödyistä alkaa olla näyttöä. Näillä näkymin kasvomaskien käyttösuositus tulisi joukkoliikenteeseen sekä muihin sellaisiin julkisiin tiloihin, joissa ihmistiheys on suuri. Vaikka virallista suositusta kasvomaskien käytölle ei lopulta annettaisikaan, on varmasti tilanteita, joissa maskin käyttöä on syytä harkita.

Kertakäyttömaskia ekologisemman kasvomaskin voi valmistaa itse. Itsetehty maski ei toki vastaa suojaavuudeltaan sairaalakäytössä olevaa hengityssuojainta, mutta sen avulla voidaan kuitenkin estää pisaratartunnat muihin ihmisiin. Itse ommeltua kasvomaskia voidaan pestä ja käyttää kerta toisensa jälkeen. Lisäksi sen voi valmistaa kierrätysmateriaalista tai ylijäämäkankaista.

Suin päin ei kannata lähteä muokkaamaan vaikkapa vanhasta t-paidasta kasvomaskeja. Ei nimittäin ole ihan yhdentekevää, millaisesta kankaasta päteviä kasvomaskeja alkaa työstää. Mitä tiiviimpi kangas, sen paremmin se suodattaa mikroskooppisen pienet partikkelit. Kankaan läpi pitäisi kuitenkin pystyä hengittämään helposti. Kankaan tulisi lisäksi kestää joko 90 asteen pesun tai keittämisen kiehuvassa pesuainevedessä. Maskin puhdistuksen voi suorittaa myös liottamalla sitä puolituntia kolmeprosenttisessa vetyperoksidiliuoksessa.

Parhaiten suodattava kangas itsetehtävään kasvomaskiin olisi sileä mikrokuitu. Siis materiaali, jota silmälasienpuhdistusliinat tai jotkin sileät siivousliinat ovat. Tätä materiaalia ei taida kuitenkaan kovin monen kodin kaappien perukoilta löytyä siinä määrin, että sitä riittäisi kasvomaskimateriaaliksi. Jos sitä kuitenkin löytyy, kannattaa huomioida, ettei mikrokuitua tulisi ommella yhteen esimerkiksi puuvillan kanssa, sillä puuvillan irtokuidut tukkivat mikrokuitukankaan rakenteen.

Tiheä polyesterikangas (kudetiheys ainakin 30 lankaa / 1 cm) on myös melko suodattava materiaali. Tiivis puuvillakangas (kudetiheys vähintään 25 lankaa / 1 cm) on suodatusteholtaan polyesteria vähän heikompi, mutta voi kuitenkin siitäkin pärskeet kurissa pitävän maskin valmistaa. Kasvomaskeihin soveltuvia polyesterisia ja puuvillaisia kankaita voi haalia kierrätysaatetta vaalien käytöstä poistetuista, puhtaista kodintekstiileistä ja vaatteista tai ompelusta ylijääneistä kangastilkuista. Riittävän kudetiheyden voi tarkastaa laskemalla kankaan reunasta samansuuntaisten lankojen määrän yhden senttimertin matkalta.

Kasvomaskien ompeluohjeita löytyy monesta paikasta. Esimerkiksi tästä linkistä pääset katsomaan Martta-tv:n selkeän kasvomaskin valmistusohjeen. (Kesto alle 5 minuuttia.)

Kasvomaskia käytettäessäkin pitää huolehtia hygieniaseikoista: vain maskin kiinnitysnaruihin / kuminauhaan voi koskea, mutta niihinkin vain puhtain käsin. Kasvomaski pitää pestä asianmukaisesti jokaisen käyttökerran jälkeen. Turvavälit muihin ihmisiin pitää pyrkiä pitämään kasvomaskin käyttämisestä huolimatta. Kannattaa pitää mielessä, että VTT:n tutkimuksen mukaan tavanomaisista vaatetuskankaista valmistettu maski suojaa ympärillä olevia ihmisiä pisaratartunnalta, eikä siis käyttäjää itseään.

Vanhan trikoovaatteen uusi elämä

2.10.2019Kategoriassa YleinenAvainsanat elastaani, käsitöitä kierrätysmateriaalista, tekstiilikierrätys, trikoovaate, virkkaaminen kuteistaKommentoi

Pinttyneen tahran turmelema t-paita, puhki kuluneet legginssit, kulahtanut trikoopyjama… Vaatekaapista löytyy aika ajoin vaatteita, jotka ovat muuttuneet käyttökelvottomiksi. Nämä vaatteet eivät kelpaa vaatekeräyslaatikoihin (esim. UFF, Pelastusarmeija, SPR), eikä mahdollinen tekstiilijätekeräyskään ole näille kelvottomille vaatteille toimiva kierrätystapa.

Useat nykyvaatteet, siis muutkin kuin halpaketjujen vaatteet, ovat valitettavan lyhytikäisiä ja heikkolaatuisia. Tekstiilien lyhytikäisyyden yksi syypää on elastaani, jota on laitettu kovin moneen vaatteeseen. Elastaani on ongelmallinen myös kierrätyksen kannalta, sillä sitä ei pystytä kierrättämään uudeksi kuiduksi. Tekstiilijätekeräyksiin laitetut elastaania sisältävät vaatteet päätyvät siis toistaiseksi suoraan polttojätteen joukkoon.

Käytöstä poistetuille trikoovaatteille voi antaa kuitenkin uuden elämän ensin käsityömateriaalina ja sitten hyödyllisenä kodin tekstiilinä. T-paidat voivat muuntua vaikkapa patalapuiksi, matoiksi, istuinalustoiksi, säilytyskoreiksi – vaihtoehtoja on niin paljon kuin mielikuvitusta riittää!

Miten se tapahtuu?

Vanha trikoovaate leikataan terävillä saksilla noin sentin levyiseksi kuteeksi. Esimerkiksi täältä voi katsoa vinkkiä kuteiden leikkaamiseen. Leikatut kuteet keritään rullalle.

Virkkaamiseen tarvitaan paksu virkkuukoukku: noin 7–10 mm kokoinen, materiaalin ja käsialan mukaan. Kokematonkin virkkaaja oppii helposti virkkaamaan yksinkertaisia perusmalleja. Ja niitähän riittää. Laittamalla netin hakukoneeseen hakusanoiksi esimerkiksi ”virkkaa kuteesta” pääsee hyvin alkuun.

Kun oma koti alkaa täyttyä trikoovirkkauksista, tai jos käsitöiden tekeminen ei yhtään innosta, voi päätyä toiseenkin ratkaisuun, joka on tekstiilien kierrätyksen kannalta hyvä: elastaania sisältävien vaatteiden oston välttäminen. Tekstiilien kuitukierrätys onnistuu silloin, kun luonnonmateriaaleihin ei ole yhdistetty elastaania.