Nollapäästöpäivä herättelee kestäviin kulutusvalintoihin

Kansainvälistä Nollapäästöpäivää vietetään 21.9. Päivän alkuperäinen tavoite oli suoda maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä. Käytännössä päivän tehtäväksi on muotoutunut pyrkimys saada ihmiset miettimään omaa hiilijalanjälkeään, ja sitä kautta vähentämään päästöjään vuoden jokaisena päivänä.

Suomeen Nollapäästöpäivän toi Climate Leadership Coalition (CLC) vuonna 2017. CLC koordinoi Nollapäästöpäivään liittyviä kampanjoita yhteistyössä mm. Talous ja Nuoret (TAT) kanssa. Lue CLC:n Nollapäästöpäivätiedote täältä.

Tiedämme ilmastonmuutoksen olevan totta, mutta siitä huolimatta elämäntapamme perustuu lisääntyvässä määrin kuluttamiseen: Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi tänä keväänä tutkimuksen, jonka mukaan Suomen kulutusperusteisista päästöistä 66 % on kotitalouksien aiheuttamaa. Ostamiemme tavaroiden ja palvelujen osuus päästöistä on vain kasvanut. Kaiken kaikkiaan Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki on kasvanut 12 prosenttia vuodesta 2000!

Päästäksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen meidän tulisi puolittaa päästömme jokaisena tulevana vuosikymmenenä vuoteen 2050 saakka. Näin siis ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata alle kahteen asteeseen. On tutkittu, että kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista (suomalaiset mukaan lukien) aiheuttavat suurimman osan maailman päästöistä. Olisikin siis tärkeää, että juuri rikkain maailman osa puolittaisi päästönsä, sillä siten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen pääseminen olisi täysin mahdollista.

Jotta päästöjään voisi paremmin vähentää, kannattaa ne ensin tunnistaa. Oivana apuna voi käyttää Sitran julkaisemaa Elämäntapatestiä. Testi on helppo tehdä, ja se auttaa hahmottamaan omien elintapojen ympäristövaikutuksia.

Konkreettisia keinoja omien päästöjensä vähentämiseen on useita: Hanki kotiisi ekosähköä. Liikkuessasi paikasta toiseen pyöräile, käytä joukkoliikennettä tai vähäpäästöistä autoa. Vähennä ruokahävikkiä. Suosi kotimaisia kasviksia – erityisesti juureksia. Ja sitten se tavaroiden hankinta: Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, voi myös lainata ja vuokrata. Kiinalaisen verkkokaupan halvat hinnat houkuttelevat, mutta kysy itseltäsi ennen kuin klikkaat ja tilaat, tarvitsetko tuotteen ihan oikeasti. Muista, että kuluttajien kiinnostus ja kysyntä ilmastoystävällisiä tuotteita kohtaan lisää yritysten motivaatiota kehittää ja tuoda niitä markkinoille nopeammin.

mielenosoituskyltti

Kansainvälisen Nollapäästöpäivän (Zero Emissions Day) kansainväliselle sivustolle pääset kurkkaamaan klikkaamalla tästä.

Keinoja lentoliikenteen päästöjen hillitsemiseksi

Lentoliikenne on kasvanut vuosi vuodelta, ja arvioidaan, että lentomäärät jopa kaksinkertaistuvat seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa tietenkin myös lentoliikenteen päästöjen kasvua. Lentoliikenteen päästöt (mm. hiilidioksidi, typen oksidit ja vesihöyry) leviävät suoraan yläilmakehään, mikä voimistaa päästöjen ympäristövaikutuksia. Lentoliikenteellä onkin huomattava vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutoksen kiihtymiseen.

Jotta maapallomme ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen, tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Tämä koskee tietenkin myös lentoliikenteen päästöjä. Ilmailualan kansainvälisen sopimuksen mukaan lentoliikenteen kasvun pitäisi olla hiilineutraalia vuoden 2020 jälkeen. Se ei kuitenkaan käytännössä välttämättä tarkoita päästöjen vähentämistä, vaan sitä, että lentoyhtiöt ostavat päästökompensaatioita muilta sektoreilta.

Parhaillaan pähkäillään uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä lentokoneissa. Uusiutuvien biopolttoaineiden käytöllä olisi suora vaikutus lentoliikenteen päästöjen vähentymiseen. Uusiutuvia biopolttoaineita ei kuitenkaan ole rajattomasti, ja niiden käyttö on kalliimpaa. Tällä hetkellä maailman biopolttoainetuotanto kattaisi vain pari prosenttia lentoliikenteen tarpeista. On myös huomioitava, että jos kaikki fossiiliset polttoaineet korvattaisiin biopolttoaineilla, kestävä tuotanto ei olisi mahdollista.

Jo tällä hetkellä lentomatkustajilla on mahdollisuus suorittaa vapaaehtoisia maksuja lentojen aiheuttamien päästöjen hyvittämiseksi. Esimerkiksi CO2-esto.fi ja MyClimate.org ovat tällaisia palveluita. Myös joillakin lentoyhtiöillä, kuten Finnarilla on vapaaehtoinen päästöhyvitysmahdollisuus.  Vapaaehtoisten päästöhyvitysten tehokkuudesta ollaan kuitenkin montaa mieltä: joidenkin mielestä kyse on lähinnä lentomatkustajan puhtaan omantunnon ostamisesta, toisten mielestä hyvitysmaksu on kannattava ympäristöteko. Toki paras tapa vähentää lentoliikenteen päästöjä on lentämisen välttäminen kokonaan.

lentoterminaali.jpg

Yhtenä tehokkaana lentoliikenteen päästöjen vähentämiskeinona pidetään poliittista ohjausta. Käytännössä tämä tarkoittaisi lentoveroa. Tällä hetkellä lentäminen on isossa osassa maailmaa, Suomi mukaan lukien, lähes verotonta – toisin kuin muut matkustustavat! Esimerkiksi lentoliikenteen polttoaineesta ei peritä veroa. Lentäminen on siis suhteellisen edullinen tapa matkustaa, joten tämän vuoksi se on suosittua nimenomaan vapaa-ajan matkustamisessa. Lentoveron avulla ihmisiä voitaisiin ohjata tekemään ympäristön kannalta kestävämpiä matkailuvalintoja. Ruotsissa lentovero otettiin käyttöön viime vuonna, ja siellä lentoliikenteen matkustajamäärät olivat alkuvuodesta viitisen prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Suomessa kerätään nimiä toukokuun alusta alkaen puolen vuoden ajan Lentovero-kansalaisaloitteeseen. Aloitteen taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta ja tahto luoda painetta tulevalle hallitukselle lentoveron säätämiseksi.