Lentoliikenne on kasvanut vuosi vuodelta, ja arvioidaan, että lentomäärät jopa kaksinkertaistuvat seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa tietenkin myös lentoliikenteen päästöjen kasvua. Lentoliikenteen päästöt (mm. hiilidioksidi, typen oksidit ja vesihöyry) leviävät suoraan yläilmakehään, mikä voimistaa päästöjen ympäristövaikutuksia. Lentoliikenteellä onkin huomattava vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutoksen kiihtymiseen.

Jotta maapallomme ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen, tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Tämä koskee tietenkin myös lentoliikenteen päästöjä. Ilmailualan kansainvälisen sopimuksen mukaan lentoliikenteen kasvun pitäisi olla hiilineutraalia vuoden 2020 jälkeen. Se ei kuitenkaan käytännössä välttämättä tarkoita päästöjen vähentämistä, vaan sitä, että lentoyhtiöt ostavat päästökompensaatioita muilta sektoreilta.

Parhaillaan pähkäillään uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä lentokoneissa. Uusiutuvien biopolttoaineiden käytöllä olisi suora vaikutus lentoliikenteen päästöjen vähentymiseen. Uusiutuvia biopolttoaineita ei kuitenkaan ole rajattomasti, ja niiden käyttö on kalliimpaa. Tällä hetkellä maailman biopolttoainetuotanto kattaisi vain pari prosenttia lentoliikenteen tarpeista. On myös huomioitava, että jos kaikki fossiiliset polttoaineet korvattaisiin biopolttoaineilla, kestävä tuotanto ei olisi mahdollista.

Jo tällä hetkellä lentomatkustajilla on mahdollisuus suorittaa vapaaehtoisia maksuja lentojen aiheuttamien päästöjen hyvittämiseksi. Esimerkiksi CO2-esto.fi ja MyClimate.org ovat tällaisia palveluita. Myös joillakin lentoyhtiöillä, kuten Finnarilla on vapaaehtoinen päästöhyvitysmahdollisuus.  Vapaaehtoisten päästöhyvitysten tehokkuudesta ollaan kuitenkin montaa mieltä: joidenkin mielestä kyse on lähinnä lentomatkustajan puhtaan omantunnon ostamisesta, toisten mielestä hyvitysmaksu on kannattava ympäristöteko. Toki paras tapa vähentää lentoliikenteen päästöjä on lentämisen välttäminen kokonaan.

Yhtenä tehokkaana lentoliikenteen päästöjen vähentämiskeinona pidetään poliittista ohjausta. Käytännössä tämä tarkoittaisi lentoveroa. Tällä hetkellä lentäminen on isossa osassa maailmaa, Suomi mukaan lukien, lähes verotonta – toisin kuin muut matkustustavat! Esimerkiksi lentoliikenteen polttoaineesta ei peritä veroa. Lentäminen on siis suhteellisen edullinen tapa matkustaa, joten tämän vuoksi se on suosittua nimenomaan vapaa-ajan matkustamisessa. Lentoveron avulla ihmisiä voitaisiin ohjata tekemään ympäristön kannalta kestävämpiä matkailuvalintoja. Ruotsissa lentovero otettiin käyttöön viime vuonna, ja siellä lentoliikenteen matkustajamäärät olivat alkuvuodesta viitisen prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Suomessa kerätään nimiä toukokuun alusta alkaen puolen vuoden ajan Lentovero-kansalaisaloitteeseen. Aloitteen taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta ja tahto luoda painetta tulevalle hallitukselle lentoveron säätämiseksi.