Ympäristöystävällinen joulupuu

Suomen metsänhakkuut ovat kasvaneet ennätystasolle. Tilastokeskuksen mukaan hiilinielut pienenivät vuonna 2018 jopa 43 prosenttia, joten vaarana on, että yhteiskuntamme muuttuu tällä menolla hiilinieluttomaksi – ei siis suinkaan hiilineutraaliksi. Niinpä nyt joulun alla saattaa mieleen juolahtaa kysymys, kannattaako tässä tilanteessa jättää perinteinen joulukuusi hankkimatta.

avohakkuu.jpg

Kuten hankintoja yleensä, myös joulukuusen hankintaa ja sen tarpeellisuutta kannattaa toki miettiä. Mikäli joulukuusen hankintaan päädytään, on ihan järkevää punnita eri kuusivaihtoehtojen ympäristöystävällisyyttä.

Ensiksi on todettava, että lisääntyneisiin metsänhakkuisiin joulukuuset eivät sinänsä ole kytköksissä, sillä iso osa myytävistä joulukuusista kasvaa pelloilla erityisillä joulukuusiviljelmillä. Pohjois-Suomessa joulukuusen voi ostaa myös valtion sekakäyttömetsistä, sillä Metsähallituksella on palvelu, jossa kuusenhakulupa on mahdollista hankkia ja maksaa puhelimella. Metsähallituksen sivuilta löytyy tarkka ohjeistus tällaisen kuusen hankintaan. Osa suomalaista hankkii joulukuusen omasta metsästä, ja tällöin kuusen valintaperuste todennäköisesti ainakin jossain määrin metsänhoidollinen: joulukuuseksi päätyvä kuusi poistetaan esimerkiksi ojan pientareelta, pellon vierustalta tai tiheästi kasvavien puiden joukosta.

Suomessa kasvanut tai kasvatettu kuusi on verrattain ekologinen joulupuuvaihtoehto: se on tuotu läheltä, sen kasvattamiseen on käytetty vain vähän tai ei lainkaan lannoitteita ja torjunta-aineita. Sen sijaan muualta, esimerkiksi Tanskasta, tuodun kuusen hiilijalanjälki on huomattavasti suurempi verrattuna kotimaiseen joulupuuhun kuljetuksen  ja runsaan lannoituksen takia. Joulukuusen kierrätettävyys on ympäristön kannalta plussaa: Joulun jälkeen kuusi voidaan toimittaa jäteasemalle, josta se toimitetaan energiakäyttöön. Kuusen voi myös kuivata ja pilkkoa itselle polttopuuksi, tai sen voi hakettaa seosaineeksi kompostiin.

Entä sitten muovikuusi? Muovikuusta ei voi pitää kovinkaan ympäristöystävällisenä, sillä sen valmistamiseen kuluu uusiutumattomia luonnonvaroja. Lisäksi se valmistetaan ulkomailla, joten myös kuljetusmatkat kuormittavat luontoa. Toisaalta muovikuusen pitkäikäisyys on ympäristön kannalta hyvä asia. Käyttökelvottoman muovikuusen kierrättäminen on tärkeää: metallirunkoinen tekokuusi laitetaan metallinkeräykseen, josta metalli päätyy sulatettavaksi ja käytettäväksi uudelleen.

Mutta ei tässä vielä kaikki! On olemassa muitakin vaihtoehtoja: Joulupuun voi myös vuokrata ainakin Uudellamaalla – ehkä jo jossain muuallakin Suomessa.  Vuokrattavat kuuset kasvavat ruukussa ja niiden kasvu siis jatkuu ulkona joulun jälkeenkin. Osa kuusien vuokramaksuista lahjoitetaan puiden istuttamiseen. Tämä vaihtoehto lienee ympäristöystävällisin ja hiilijalanjäljeltään pienin, mutta ei valitettavasti mahdollinen kaikille halukkaille.

joulukuusen koristelu.jpg

Ps. Kannattaa huomioida, että joulukuusen aiheuttama ympäristökuormitus on lopulta vähäistä verrattuna siihen, mitä jouluna syömme, ja millaisia ja miten paljon lahjoja toisillemme ostamme.

Nollapäästöpäivä herättelee kestäviin kulutusvalintoihin

Kansainvälistä Nollapäästöpäivää vietetään 21.9. Päivän alkuperäinen tavoite oli suoda maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä. Käytännössä päivän tehtäväksi on muotoutunut pyrkimys saada ihmiset miettimään omaa hiilijalanjälkeään, ja sitä kautta vähentämään päästöjään vuoden jokaisena päivänä.

Suomeen Nollapäästöpäivän toi Climate Leadership Coalition (CLC) vuonna 2017. CLC koordinoi Nollapäästöpäivään liittyviä kampanjoita yhteistyössä mm. Talous ja Nuoret (TAT) kanssa. Lue CLC:n Nollapäästöpäivätiedote täältä.

Tiedämme ilmastonmuutoksen olevan totta, mutta siitä huolimatta elämäntapamme perustuu lisääntyvässä määrin kuluttamiseen: Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi tänä keväänä tutkimuksen, jonka mukaan Suomen kulutusperusteisista päästöistä 66 % on kotitalouksien aiheuttamaa. Ostamiemme tavaroiden ja palvelujen osuus päästöistä on vain kasvanut. Kaiken kaikkiaan Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki on kasvanut 12 prosenttia vuodesta 2000!

Päästäksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen meidän tulisi puolittaa päästömme jokaisena tulevana vuosikymmenenä vuoteen 2050 saakka. Näin siis ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata alle kahteen asteeseen. On tutkittu, että kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista (suomalaiset mukaan lukien) aiheuttavat suurimman osan maailman päästöistä. Olisikin siis tärkeää, että juuri rikkain maailman osa puolittaisi päästönsä, sillä siten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen pääseminen olisi täysin mahdollista.

Jotta päästöjään voisi paremmin vähentää, kannattaa ne ensin tunnistaa. Oivana apuna voi käyttää Sitran julkaisemaa Elämäntapatestiä. Testi on helppo tehdä, ja se auttaa hahmottamaan omien elintapojen ympäristövaikutuksia.

Konkreettisia keinoja omien päästöjensä vähentämiseen on useita: Hanki kotiisi ekosähköä. Liikkuessasi paikasta toiseen pyöräile, käytä joukkoliikennettä tai vähäpäästöistä autoa. Vähennä ruokahävikkiä. Suosi kotimaisia kasviksia – erityisesti juureksia. Ja sitten se tavaroiden hankinta: Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, voi myös lainata ja vuokrata. Kiinalaisen verkkokaupan halvat hinnat houkuttelevat, mutta kysy itseltäsi ennen kuin klikkaat ja tilaat, tarvitsetko tuotteen ihan oikeasti. Muista, että kuluttajien kiinnostus ja kysyntä ilmastoystävällisiä tuotteita kohtaan lisää yritysten motivaatiota kehittää ja tuoda niitä markkinoille nopeammin.

mielenosoituskyltti

Kansainvälisen Nollapäästöpäivän (Zero Emissions Day) kansainväliselle sivustolle pääset kurkkaamaan klikkaamalla tästä.