Pipolätkän pelastuskampanja

Kuluva talvi on ollut Etelä-Suomessa lumeton ja jäätön. Entistä useampi on herännyt miettimään, onko tulevaisuudenkin talvet menetetty ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen vuoksi.

Talvilajit, kuten jääkiekko, ovat syntyneet ulkona. Pelko siitä, että tulevaisuudessa lapsillamme ei ole enää mahdollisuutta harrastaa jääkiekkoa ulkokentillä, on herättänyt urheilupiireissäkin halun toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi – tai ainakin hidastamiseksi. On syntynyt yhteisö Save Pond Hockey, joka järjestää yhteistyössä joukkueiden, yritysten ja organisaatioiden kanssa eri puolella Suomea jääkiekkoturnauksia, joiden avulla kerätään rahaa paikallisiin ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.

Tänä talvena Save Pond Hockeyn järjestämiä pipolätkäturnauksia on pelattu tai pelataan yhteensä kuudessa kaupungissa: Joensuun, Helsingin, Lappeenrannan ja Turun turnaukset on jo pelattu, jäljellä ovat vielä Tampere ja Oulu. Turnausten lisäksi Save Pond Hockey pyrkii lisäämään myös tietoisuutta siitä, miten ilmastonmuutosta torjuakseen tulisi toimia. Esimerkiksi yhteisön kotisivustolla on What Can I Do? -sivu, jossa jaetaan vinkkejä ilmastoystävälliseen toimintaan.

jääkenttä
Onko ulkojääkentillä tulevaisuutta? Save Pond Hockey kampanjoi sen puolesta, että tulevat polvetkin voivat nauttia talvilajeista ulkona.

 

 

Kasveja katoilla

Viherkatot, eli elävällä kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot, ovat maailmalla yhä useammin käytetty keino, jonka avulla kyetään hallitsemaan ja vähentämään kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Monissa suurkaupungeissa on asetettu tavoitteeksi lisätä viherkattojen pinta-alaa entisestään. Suomessa viherkatot ovat yleistyneet, mutta ne odottavat kuitenkin vielä kunnon läpimurtoa.

Viherkattojen hyödyt muodostavat pitkän listan. Ensinnäkin ne tasoittavat sään ääri-ilmiöiden kuten rankkasateiden ja tukalien helteiden aiheuttamia ongelmia: katon kasvillisuus pidättää vettä ja ehkäisee näin tulvimista. Viherkattojen rakentaminen onkin viemärijärjestelmän laajentamista kustannustehokkaampi keino hallita hulevesiä. Viherkatot säätelevät myös lämpöä, eli ne viilentävät lämmintä ympäristöä kuumana kautena ja kylmänä kautena toimivat puolestaan lämmöneristäjinä.

Viherkatot parantavat ilmanlaatua suodattamalla ilmansaasteita. Niillä on lisäksi melua vaimentava vaikutus. Luonnon monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ja lisätä viherkattojen avulla, sillä toimiihan viherkatto elinympäristönä monelle, ehkä uhanalaisellekin lajille. Kaupunkien esteettinen ja kokemuksellinen viihtyisyys kasvaa viherkattojen myötä taatusti: vihreys on ilo silmälle, ja katolla sijaitseva viheralue, jopa puisto tai puutarha, luo lisämahdollisuuksia luontokokemuksille.

Viherkatto sopii periaatteessa minkä tahansa rakennuksen katoksi, kunhan katon kantavuus ja vesieristeet vain sen sallivat. Rakennuskustannukset ovat tavallista kattoa korkeammat, mutta toisaalta se maksaa itsensä  takaisin pidemmällä aikavälillä. Sen käyttöikä on nimittäin tavallista kattoa pidempi kasvien antaman suojan takia.

Suomessa viherkatto usein päällystetään maanpeitekasveilla, esimerkiksi maksaruohoilla. Myös luonnonkasvit, erityisesti niittykasvit, tai jotkin puutarhakasvit  soveltuvat katon kasveiksi. Eksoottisemmat kasvilajit eivät kuitenkaan ole suositeltavia viherkatoille, sillä ne voivat karata ja levittyä ympäröivään maastoon vahingollisiksi vieraslajeiksi. Viherkaton kasvillisuuden runsas lannoittaminen on niin ikään epäsuositeltavaa, sillä katolta poistuvat hulevedet vievät ravinteita mennessään ja kuormittavat vesistöjä.

kasveja katolla