biodiesel – Maa, ilma ja me

Jouluisin Suomessa syödään yli seitsemän miljoonaa kiloa kinkkua! Kinkun paistinrasvaa syntyy siis yllin kyllin, joten se on päätetty hyödyntää. Kemianteollisuuden aloitteesta on alettu joulun aikaan järjestää Kinkkutemppu-nimistä tempausta, jossa kuluttajia kehotetaan tuomaan paistinrasvat niille tarkoitettuun keräyspisteeseen, josta ne kierrätetään uusiutuvaksi dieseliksi Nesteen jalostamolla Porvoossa.

Tämän vuoden Kinkkutempun keräysaika on jo käynnistynyt ja se kestää 7.1.2020 saakka. Keräyspisteitä on yli 200 ympäri Suomea: K-Citymarkettien sekä joidenkin muiden K-ketjuun kuuluvien myymälöiden yhteydestä löytyy keräysastia. Ja tarkennuksena vielä, että itse asiassa kaikki lihan ja kalan valmistuksesta aiheutunut rasvajäte kelpaa keräykseen – ei siis pelkästään joulukinkun paistinrasva!

Paistinrasvat viedään keräysastiaan kartonkitölkkiin pakattuna.

Kinkkutempun sivuston (sinne pääset tästä) mukaan jätteistä tuotetulla uusiutuvalla dieselillä on jopa 90 % pienempi CO2-kuormitus kuin fossiilisella dieselillä. Paistinrasvasta valmistettava diesel on lisäksi moottorin suorituskyvyn kannalta parempaa kuin perinteinen biodiesel tai fossiilinen diesel. Yhden joulukinkun rasvasta valmistettavalla dieselillä ajaa kolmisen kilometriä.

Paistinrasvaa ei saa kaataa viemäriin tukkeutumisvaaran vuoksi. Kinkkutemppu on siis sen(kin) vuoksi järkevä sijoituspaikka rasvalle. Toki jäähtyneen ja kiinteän rasvan voi helposti laittaa myös biojätteen joukkoon.

Maapallon väestönkasvun seurauksena myös ruuantuotanto kasvaa ja jätteiden määrät lisääntyvät. Huonosti käsitellystä jätteestä aiheutuu ravinne- ja kasvihuonepäästöjä. Jätteenkäsittely on myös kallista. Tästä syystä on käynnistetty tutkimuksia siitä, voisiko uskomattoman tehokkaan aineenvaihdunnan omaavista hyönteisistä löytyä apu jätteiden käsittelyyn.

VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ovat alkaneet kasvattaa mustasotilaskärpäsiä ja niiden toukkia kiertotalouden tarpeisiin. Kyseessä on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama VinsectS-hanke, joka pyrkii selvittämään mm. kyseisten hyönteisten soveltuvuutta ongelmallisten biojätevirtojen hävittäjäksi. Mustasotilaskärpänen on saprotrofi, eli sen toukat hajottavat kuollutta orgaanista ainesta kuten biojätettä, elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja lantaa.

Hankkeen hyönteistutkimuskontti sijaitsee Saarijärvellä, ja kontissa asuu noin 100 000 mustasotilaskärpästä: toukkia, aikuisia kärpäsiä ja munia. Mustasotilaskärpäsen toukille on syötetty menestyksekkäästi leipomosta ja kalankasvatuksesta saatua elintarviketeollisuusjätettä sekä tavallista biojätettä. 50–80 prosenttia jätteestä on päätynyt toukkien suihin. Tämän perusteella onkin pääteltävissä, että toukkakäsittely voisi pienentää jätteiden kuljetuskustannuksia huomattavasti.

Huomion arvoista on, että mustasotilaskärpäset ovat hyödynnettävissä muullakin tavalla. Koteloitumisvaiheessa oleva toukka sisältää nimittäin noin 45 % rasvaa, noin 45 % proteiinia ja lisäksi kalsiumia sekä aminohappoja. Koteloitumisvaiheen toukat kelpaisivatkin hyvin esimerkiksi broilerin- tai kalanrehuksi. Toki toukkien ravintona olleen jätteen laadulla (esim. jätevesiliete lääkeainejäämineen) on vaikutusta siihen, kelpaako toukka rehuksi. Mikäli toukka itse ei sovellu ravinnoksi, ainakin jätettä syöneen toukan lanta soveltuu kasviravinteeksi. Toukan rasvasta voisi myös valmistaa esimerkiksi biodieseliä ja proteiinista valkuaisrehua tuotantoeläimille.

Mustasotilaskärpäsen elinkierto on nopea: se kestää neljä viikkoa. Yksi gramma munia kasvaa yli viideksi kiloksi toukkia kahdeksassatoista päivässä. Toukat kasvattavat painonsa kolmessa viikossa jopa tuhatkertaiseksi.

YouTubessa voi seurata hyönteistutkimuskontin toukka-asukkien elämää suoratoistona. Pääset Toukka-liveen tästä.

Avainsana: biodiesel

Joulun kiertotaloustempaus: Kinkkutemppu

Toukkia kiertotalouden tarpeisiin