Avainsana: juomapullot

Palautuspullojen ja -tölkkien kierrätys toimii!

Kategoriassa YleinenAvainsanat , , , , , , Kommentoi

Näin hellesäällä janottaa ja virvokkeet maistuvat. Hanavesi on janojuomista parhain monesta näkökulmasta, mutta tölkitettyjä ja pullotettuja juomiakin tulee hankittua. Juomapakkaukset, jotka ovat alumiinitölkkejä sekä muovi- ja lasipulloja, ovat useimmiten pantillisia. Panttinsa vuoksi melkein kaikki niistä palautetaan, ja näin ne voidaan kierrättää. Toimivan palautusjärjestelmän ansiosta säästyy energiaa ja luonnonvaroja.

Juomatölkit ovat suosittuja juomapakkauksia niiden keveyden ja kestävyytensä vuoksi. Palautetut alumiinitölkit sulatetaan ja sulatetusta materiaalista tehdään uusia tölkkejä. Alumiinitölkkien pantti on 15 senttiä. Vaikka tölkissä ei panttia olisikaan, palauttaminen on luonnon kannalta järkevää, sillä näin alumiini saadaan kiertoon. Alumiini on kierrätyksen kannalta loistava materiaali, sillä sitä voidaan kierrättää lähes loputtomiin.

Lasipullojen panttiarvo on 10 senttiä. Jos lasipullo on pantiton, sen paikka on lasinkeräysroskis. Palautetut lasipullot voidaan täyttää uudestaan, tai sitten niiden sulatetusta lasista voidaan valmistaa uusia pulloja. Lasia voidaan hyödyntää myös muuten, esimerkiksi routaeristeissä tai kevytbetonissa.

Muovisten juomapullojen materiaali on kevyttä PET-muovia, ja sitä voidaan kierrättää monella tavalla. Värittömistä muovipulloista voidaan tehdä uusia pulloja, värillisiä pulloja voidaan hyödyntää esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa. Tyhjät muovipullot palautetaan korkillisina, ja näin myös korkit saadaan kierrätettyä. Muovisten palautuspullojen pantti vaihtelee pullon koon mukaan 10 sentistä 40 senttiin. Jos palautuspullon etiketti on irronnut tai vioittunut, pullo laitetaan muovinkeräysroskikseen korkki irrotettuna.

kierrätettävät juomapakkaukset
Euroopan Unionin kertakäyttömuovin vähentämistavoitteiden mukaan vuonna 2025 muovipulloista pitää kierrättää 77 % ja vuonna 2029 jo 90 %. Tällä hetkellä Suomessa palautuu yli 90 prosenttia pulloista, joten uusi direktiivi toteutuu Suomessa jo nykyisellä pullopanttijärjestelmällä.

Suomen Palautuspakkaus Oy, lyhyemmin ilmaistuna Palpa, on juomapakkausten palautusjärjestelmien ylläpitäjä. Palpan tehtävänä on järjestää järjestelmiinsä kuuluvien pakkausten talteenotto sekä kierrätys tai uudelleenkäyttö. Palpan kierrätysjärjestelmään voivat liittyä Suomessa juomia valmistavat yritykset sekä yritykset, jotka maahantuovat juomia Suomeen. Kaupan keskusliikkeet ja panimot ovat Palpan omistajia.

Ympäristöystävällisempää vappua!

Kategoriassa YleinenAvainsanat , , , , , , , , , Kommentoi

Karnevaalihenkiseen vappujuhlintaan kuuluu usein kertakäyttöistä ”vappukrääsää”. Luonnon kannalta vappu ei ole juhlista iloisin, sillä vappu on juhlistamme ehkä kaikkein roskaisin. Mutta: vappua ja sen juhlintaa ei suinkaan tule kieltää – onnistuuhan juhlinta ekologisemmallakin tavalla!

roskattu maa

Ilmapallot, serpentiinit ja muut koristeet

Marketeissa ja vappumarkkinoilla kaikenlainen halpa muovitavara ja vappukrääsä houkuttelee ostajia. Ostoksia kannattaa tehdä harkiten. Joka vuosi ei tarvitse ostaa uutta: säilytä hassut vappuasusteet ja vappukoristeet, niin voit käyttää niitä tulevina vappuina uudestaan ja uudestaan. Kertakäyttöisempien vappuvarusteiden kohdalla kannattaa satsata ympäristöystävällisempään laatuun: valitse esimerkiksi biohajoavia ilmapalloja, jotka on tehty FCS sertifioidusta lateksista, ja suosi hankalasti kierrätettävän sprayserpentiinin sijaan paperiserpentiiniä. Vappukoristeita voi myös askarrella itse esimerkiksi tarpeettomaksi käyneestä materiaalista.

Älä roskaa vappukoristeilla luontoa! Kaduilla, puistoissa ja pihoilla tuulen riepoteltavina lojuvat serpentiinit ja tyhjentyneet foliopallot kuuluvat roskikseen. On fiksua korjata myös muiden jälkeensä jättämiä roskia omien lisäksi. Heliumilla täytetyn ilmapallon karkaaminen kannattaa estää solmimalla pallo tiukasti lastenrattaisiin, vaatteisiin tms. sopivaan paikkaan.

Piknikvarustus

Vapun viettoon kuuluu usein piknik keväisen luonnon äärellä. Kertakäyttöastiat tuntuvat käteviltä ottaa mukaan piknikille, mutta tarkemmin ajateltuna kestoastiat ovat järkevämpi ratkaisu. Ensinnäkin ne ovat tukevampia käytössä. Toiseksi kertakäyttöastioiden ja aterimien valmistus kuluttaa verrattain enemmän raaka-aineita kuin kestoastioiden, joita voi käyttää kerta toisensa jälkeen, ja jätettä syntyy huomattavasti vähemmän! Miinuspuolena on likaisten astioiden kantaminen takaisin kotiin tiskattavaksi, mutta toisaalta paluumatkan kantamus on joka tapauksessa kevyempi, sillä evääthän on jo syöty ja juotu.

Piknikeväiden ympäristöystävällisyyteenkin voi kiinnittää huomiota. Vappueväät voi valmistaa läheltä hankituista luomutuotteista, ja lihan sijasta voi suosia kasviksia. Piknikjuomiksi voi hankkia luomu- ja Reilun kaupan juomia.

Juomapullojen ja -tölkkien kanssa kannattaa olla huolellinen. Tyhjiä pulloja ja tölkkejä ei jätetä luontoon, vaan ne viedään pullonpalautukseen tai niille tarkoitettuun jätekeräykseen. Kuohuviinipullojen korkit ja metalliosat kerätään myös mukaan, ja viedään niille tarkoitettuun jätekeräykseen. Kaikki muutkin roskat, tupakantumpit ja käytetyt nuuskat mukaan lukien, kerätään roskiin. Mukaan kannattaa pakata oma roskapussi, jonka voi viedä kotiroskikseen. Yleisiä roskiksia ei piknikmaastossa välttämättä ole tai ne ovat jo täyttyneet.