Vaatehuolto on vihreää viisautta

Tekstiilit kuuluvat olennaisesti jokapäiväiseen elämäämme. Sen vuoksi niiden ympäristöystävällisyyteen satsaaminen on järkevää. Ympäristöystävällisyys ei tarkoita uusien vaatteiden jatkuvaa shoppailua ja kodin tekstiilien tiheää päivittämistahtia sillä verukkeella, että aiemmat tekstiilit sysätään keräyslaatikoihin tai kirppiksille. Ympäristöystävällistä sen sijaan on se, että tekstiilejä hankkii vain harkiten ja tarpeeseen, ja kun niitä hankkii, kiinnittää huomiota laatuun ja käytettävyyteen. Hyvälaatuinen tekstiili kestää paremmin kulutusta. Eikä tässä vielä kaikki: Kun huollamme vaatteitamme ja kodin tekstiilejä oikein, niiden elinkaari pitenee entisestään. Pitkä elinkaari lisää ekologisuutta.

Miten tekstiilejä pitää huoltaa, jotta ne säilyisivät hyvänä pitkään?

Turhaa pesua kannattaa välttää, sillä peseminen kuluttaa tekstiiliä. Pelkkä tuulettaminen voi riittää. Toki esimerkiksi alusvaatteiden, sukkien ja pyyhkeiden peseminen usein on perusteltua, mutta miksi laittaa esimerkiksi kaksi kertaa päällä ollutta paitaa pyykkiin, jos sitä ei ole hikoiltu märäksi tai tahrittu vaikkapa ruualla?  

Tuuletus pihalla tai parvekkeella raikastaa tekstiilin. Ilmavirta kulkee tekstiilin läpi, kuivattaa sitä ja tuhoaa lämpimässä ja kosteassa viihtyviä bakteereja. Myös auringonvalolla on antimikrobinen vaikutus. Pakkasella tekstiili raikastuu erityisesti, sillä pakkanen tuhoaa bakteereja, pölypunkkeja ja mahdollisia pieniä tuholaisia kuten vaatekoita.  

Jos tekstiilissä on yksittäinen tahra, voi sen pestä paikallisesti. Esimerkiksi farkkujen lahkeessa olevan kuratahran tai paidan kauluksen mehutahran pystyy usein putsaamaan ilman, että koko vaatteen joutuu laittamaan pyykkikoriin odottamaan pesukoneeseen pääsyä. Tekstiilissä olevat karvat voi puolestaan poistaa teippiharjan avulla.

Kun tekstiilit ovat likaisia ja ne päätyvät konepesuun, kannattaa ne pestä samanväristen kanssa ja sopivalla pesuohjelmalla. Ekologiset, esimerkiksi joutsenmerkillä varustetut pesuaineet ovat hellävaraisimpia sekä luonnolle että myös pyykille. Tekstiilien kuiduille tekee hyvää, kun pesun yhteydessä käyttää pyykkietikkaa – myös väkiviinaetikka sellaisenaan sopii pyykkietikaksi. Pesupussin käyttäminen saattaa vähentää tekstiilien nukkaantumista. Täysien pesukoneellisten peseminen on ekoteko. Jos konetta on vaikea saada täyteen, yksittäisiä vaatekappaleita tai pieniä tekstiilimääriä voi hyvin pestä käsinkin.

Silittäminen kuluttaa energiaa, mutta toisaalta se sulkee tekstiilien kuidut, millä on likaahylkivä vaikutus eli pesuntarve hidastuu. Silittämällä saadaan tekstiili palautettua paremmin muotoonsa pesun jälkeen. Silityksen seurauksena tekstiili pysyy myös paremmin ryhdissään. Jotta liian kuuma silitysrauta ei pilaisi tekstiiliä, on tärkeää varmistaa tekstiilin hoito-ohjemerkistä, kuinka kuumalla raudalla sen voi silittää.

Rikki menneen tekstiilin parsiminen ja korjaaminen lisää tekstiilin käyttöikää. Siispä ennen kuin hylkää hajonneen tekstiilin ja suuntaa kaupoille ostamaan uutta, kannattaa selvittää korjaamisen mahdollisuus. Irronneet napit voi neuloa takaisin, syntyneet rei’ät paikata tai parsia umpeen.  Korjausompelu ei välttämättä ole kovin vaikeaa, ja sen voi tehdä itse, mutta ompelijan tai osaavamman tuttavankin palveluihin kannattaa tarpeen vaatiessa turvautua.

Joulumielistä jakamistaloutta ympäri vuoden

Black Fridayn, Cyber Mondayn, joulumarkkinoinnin ja muun tämän hetken kulutushulabaloon keskellä kestävä elämäntapa ja vastuullinen kuluttaminen jäävät kovin pienelle huomiolle. Lahjoja halutaan hankkia muille ja itselle, ja ehkä ostelemalla halutaan saada sisältöä elämään ylipäätään. Mutta vaatiiko se tavaraa, krääsää ja luonnonvarojen tuhlailua?

Jouluun liitetään usein ajatus läheisyydestä ja välittämisesta, siis tietynlainen yhteisöllisyys. Eikö joulun henkeen sopisi nykyistä markkinahumua paremmin jakamistalous? Jakamistaloudella tarkoitetaan sitä, että omaksi ostamisen ja omistamisen sijaan jaetaan, lainataan ja vuokrataan. Siis myös sitä, ettei jokaisen tarvitsisi ostaa kaikkea itselle, vaan useammalla olisi mahdollisuus käyttää samoja tavaroita. Ja vielä toisin ilmaistuna: jakamistalouden lähtökohtana on, että yksityiset ihmiset jakavat keskenään vajaassa käytössä olevia resurssejaan maksutta tai maksua vastaan.

Jakamistaloudesta puhutaan usein silloin, kun tietotekniikka mahdollistaa jakamisen. Tunnettuja jakamistalouden palveluita ovat esimerkiksi asunnonvuokrauspalvelu Airbnb ja taksipalvelu Uber. Ja tuttuja ovat varmasti myös Tori.fi ja Huuto.net, kaksi suomalaista netissä toimivaa alustaa, joissa voidaan ilmaiseksi ilmoittaen sekä ostaa että myydä tavaroita. Facebookistakin löytyy lukuisia kirppisryhmiä. On olemassa lisäksi harrastusvälineiden vuokrauspalveluita, ruokaan liittyviä palveluita, lemmikkipalveluita, keikkatyötarjouksia jne. Ehkä erityisesti näin korona-aikana on tarpeen nostaa esiin myös Nappi Naapuri, joka on ystävyyden ja naapuriavun paikka.

Jakamistalous on yksi keino säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä – niin joulun aikaan kuin muinakin vuodenaikoina.

Vastareaktioita Black Fridaylle

Harmaansynkeästä kelistä huolimatta tänään 25.11. on White Monday, valkoinen maanantai. White Monday on ruotsalaislähtöinen kampanja, jonka on tarkoitus olla vastareaktio Black Fridaylle. Black Fridayhan on Atlantin toiselta puolelta lähtöisin oleva kiitospäivän jälkeinen suurieleisesti mainostettu ostospäivä, joka aloittaa kauppojen joulusesongin.

Parisen vuotta sitten ruotsalainen Henning Gillberg halusi tuoda kiertotaloutta* ja kestävää kulutusta enemmän esille. Hänen mielestään käytetyt, vuokratut tai kierrätysmateriaalista valmistetut tavarat ansaitsisivat paremman aseman kulutuskulttuurissamme. Usein uusien tavaroiden löytäminen ja hankkiminen on hyvinkin helppoa, mutta käytetyn, hyväkuntoisen tavaran löytäminen on paljon hankalampaa. White Mondayn tarkoituksena onkin tuoda paremmin esiin esimerkiksi käytettyjen tavaroiden korjaajia ja myyjiä sekä käytetyistä materiaaleista uusia tuotteita tekeviä toimijoita.

Tällä hetkellä White Monday on levinnyt jo 23 maahan – Suomessa päivää vietetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. White Mondaylla on oma sivusto, ja sieltä löytyy Suomenkin oma sivu, jossa on listattuna kotimaisia, kampanjassa mukana olevia kiertotalousyrityksiä.

Tämän viikon perjantaina, samaan aikaan Black Fridayn kanssa, vietetään myös Älä osta mitään -päivää, joka niin ikään korostaa vastuullista kuluttamista. Kyseessä on siis ympäri maailmaa vietettävä kulutuskriittinen teemapäivä. Älä osta mitään -päivä on syntynyt 1990-luvulla Kanadassa (Buy Nothing Day), ja sen tarkoituksena on haastaa ihmiset miettimään ostostottumuksiaan ja viettämään vuorokausi ilman ostosten tekoa ja rahan kulutusta.

color-3182969_640.jpg

*Mitä kiertotalous on?
Kiertotalous on talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa, eikä jätettä synny.

Nollapäästöpäivä herättelee kestäviin kulutusvalintoihin

Kansainvälistä Nollapäästöpäivää vietetään 21.9. Päivän alkuperäinen tavoite oli suoda maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä. Käytännössä päivän tehtäväksi on muotoutunut pyrkimys saada ihmiset miettimään omaa hiilijalanjälkeään, ja sitä kautta vähentämään päästöjään vuoden jokaisena päivänä.

Suomeen Nollapäästöpäivän toi Climate Leadership Coalition (CLC) vuonna 2017. CLC koordinoi Nollapäästöpäivään liittyviä kampanjoita yhteistyössä mm. Talous ja Nuoret (TAT) kanssa. Lue CLC:n Nollapäästöpäivätiedote täältä.

Tiedämme ilmastonmuutoksen olevan totta, mutta siitä huolimatta elämäntapamme perustuu lisääntyvässä määrin kuluttamiseen: Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi tänä keväänä tutkimuksen, jonka mukaan Suomen kulutusperusteisista päästöistä 66 % on kotitalouksien aiheuttamaa. Ostamiemme tavaroiden ja palvelujen osuus päästöistä on vain kasvanut. Kaiken kaikkiaan Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki on kasvanut 12 prosenttia vuodesta 2000!

Päästäksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen meidän tulisi puolittaa päästömme jokaisena tulevana vuosikymmenenä vuoteen 2050 saakka. Näin siis ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata alle kahteen asteeseen. On tutkittu, että kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista (suomalaiset mukaan lukien) aiheuttavat suurimman osan maailman päästöistä. Olisikin siis tärkeää, että juuri rikkain maailman osa puolittaisi päästönsä, sillä siten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen pääseminen olisi täysin mahdollista.

Jotta päästöjään voisi paremmin vähentää, kannattaa ne ensin tunnistaa. Oivana apuna voi käyttää Sitran julkaisemaa Elämäntapatestiä. Testi on helppo tehdä, ja se auttaa hahmottamaan omien elintapojen ympäristövaikutuksia.

Konkreettisia keinoja omien päästöjensä vähentämiseen on useita: Hanki kotiisi ekosähköä. Liikkuessasi paikasta toiseen pyöräile, käytä joukkoliikennettä tai vähäpäästöistä autoa. Vähennä ruokahävikkiä. Suosi kotimaisia kasviksia – erityisesti juureksia. Ja sitten se tavaroiden hankinta: Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, voi myös lainata ja vuokrata. Kiinalaisen verkkokaupan halvat hinnat houkuttelevat, mutta kysy itseltäsi ennen kuin klikkaat ja tilaat, tarvitsetko tuotteen ihan oikeasti. Muista, että kuluttajien kiinnostus ja kysyntä ilmastoystävällisiä tuotteita kohtaan lisää yritysten motivaatiota kehittää ja tuoda niitä markkinoille nopeammin.

mielenosoituskyltti

Kansainvälisen Nollapäästöpäivän (Zero Emissions Day) kansainväliselle sivustolle pääset kurkkaamaan klikkaamalla tästä.