mikrobit – Maa, ilma ja me

Missä pienet lapsemme temmeltävät ulkoillessaan? Merkittävä osa alle kouluikäisistä lapsista viettää ison osan vuorokaudesta päiväkodissa, jolloin myös ulkoilu tapahtuu siellä. Ei siis ole yhdentekevää, millainen pihaympäristö päiväkodissa on.

Suomalaisten elämäntapa on vuosikymmenten kuluessa kaupungistunut ja erityisesti suuremmissa kaupunkikeskuksissa yhteys luontoon on merkittävästi ohentunut. Tällä on suoraan vaikutusta ihmisten mikrobiston köyhtymiseen. Mikrobit ovat tärkeitä, sillä ne harjoittavat immuunijärjestelmää, joka tutkimusten mukaan suojaa esimerkiksi allergioilta, astmalta, keliakialta ja reumalta. Luontoympäristöllä on terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus muutenkin kuin mikrobitasolla: luontoympäristö houkuttelee liikkumaan, se kohentaa mielialaa, alentaa verenpainetta jne.

Joissakin uusissa tai remontoiduissa päiväkodeissa on siirrytty tekonurmipihaan, ja ne tuntuvat vuosi vuodelta yleistyvän. Tekonurmea perustellaan sen helppohoitoisuudella ja esteettisyydellä (mikä on toki makuasia). Tekonurmen avulla pyritään todennäköisesti myös vähentämään päiväkotipihan kuraisuuden määrää.

Mutta entä ne tärkeät mullan mikrobit? Entä luonnon monimuotoisuus kasveineen ja eliöineen? Entä tekonurmesta syntyvä mikromuovi, joka kulkeutuu luontoon? Entä tekonurmen virikkeellisyys ja aistielämykset? Entä tekonurmen toimivuus eri keleillä: paahtavassa helteessä, jäisenä pakkaspäivänä, kaatosateessa? Riistääkö päiväkodin tekonurmi lapselta mahdollisuuden tutustua luontoympäristöön ja olla osana sitä?

Päiväkotien pihojen luontoympäristöstä tehtiin parisen vuotta sitten suomalais-tsekkiläinen tutkimus, joka puhuu vahvasti päiväkotien viherpihojen puolesta. Tutkimuksessa päiväkotien pihoille tuotiin kunttaa eli elävää metsänpohjaa sekä nurmikkoa. Lisäksi päiväkotilapset saivat kylvää kasveja istutuslaatikoihin ja hoitaa niitä. Tutkimuksen perusteella selvisi, että kun lapset olivat monimuotoisen orgaanisen pintamaan eli mullan tai metsämaan sekä kasvillisuuden kanssa tekemisissä, heidän mikrobistonsa monipuolistui huomattavasti. Mitä nuorempi lapsi, sitä selkeämpiä muutokset olivat. Myös lasten luontosuhde, motoriikka ja keskittymiskyky paranivat. Tutkimuksessa olivat mukana Luke, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Prahan Kaarlen yliopisto.

Yhteys luontoon on tärkeää monella tavalla, ja myös pienillä lapsilla pitää olla oikeus olla luonnossa. Huomion kiinnittäminen päivähoitopaikkojen ulkoiluympäristöön on siis tärkeää.

Maaperän eloperäinen aines varastoi hiiltä jopa enemmän kuin ilmakehä ja kaikki kasvit. Eloperäinen aines koostuu esimerkiksi hajoavista kasvintähteistä ja maaperäeliöiden jäänteistä. Kun maaperä voi hyvin, siinä elää monimuotoinen mikrobijoukko. Hyvinvoiva maaperä pystyy sopeutumaan äärisäihin ja se pidättää ravinteet hyvin itsellään. Tämän vuoksi hyvinvoivassa maaperässä ruuantuotanto onnistuu kestävästi ja hiilen varastointikin sujuu. Kestävässä maataloudessa peltojen hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja pyrkimyksenä on ylläpitää maaperä monimuotoisena elinympäristönä. Ilmastonmuutoksen suunta on käännettävissä tällaisen uudistavan maatalouden ja hiiliviljelyn keinoin.

Hiiliviljelyllä tarkoitetaan viljelijöiden toimia hiilen varastoimiseksi peltomaahan. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi kasvipeitteisyyden lisääminen, jotta yhteyttäminen lisääntyy; maan rakenteen ja kasvukunnon parantaminen; multavuuden lisääminen lannan, kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden avulla; viljelykasvivalikoiman monipuolistaminen jne. Kyse on samalla myös maan kasvukunnon parantamisesta.

Carbon Action on yhteistyöalusta, jossa tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhteistyössä. Sen tarkoituksena on edistää hiiliviljelyn yleistymistä Suomessa sekä auttaa viljelijöitä löytämään itselleen sopivia viljelytoimia, jotka edesauttaisivat hiilen varastoitumista maahan. Verkostoon kuuluu yli 100 hiilipilottitilaa, tutkijayhteisö sekä elintarvikealan yrityksiä. Tutkijat kehittävät yhdessä hiilipilottitilojen kanssa hiilensidontaa nopeuttavia, uudistavia viljelymenetelmiä. Tarkoituksena on myös luoda erilaisia mittauksia ja mallitusta hyödyntävä käytännöllinen järjestelmä, jolla hiilensidonnan ja ilmastovaikutusten määrittäminen ja todentaminen on mahdollista. Hiilen varastoitumista sekä kasvillisuuden ja maaperän monimuotoisuuden merkitystä mitataan tekemällä maaperä- ja mikrobianalyyseja, ilmakehämittauksia ja mallinnuksia. Myös ravinteiden huuhtoutumista pois pelloilta sekä sadon ravitsemuksellista laatua tutkitaan. Näiden lisäksi tehdään talousvaikutusten analyyseja, joiden avulla pyritään varmistamaan, että kehitettävät hiiliviljelyn keinot ovat tehokkaita ja käytäntöön soveltuvia.

Vastikään on myös perustettu Carbon Action Klubi , joka jakaa jäsenilleen – joita voivat olla niin viljelijät kuin muutkin aiheesta kiinnostuneet – uusinta tietoa uudistavasta eli regeneratiivisesta maanviljelystä sekä hiiliviljelystä.

Avainsana: mikrobit

Päiväkodin piha: muovia vai kunttaa?

Hiiliviljely hillitsee ilmastonmuutosta