Sähköntuotannon päästöt laskeneet – tuulivoima nousussa

Energiateollisuuden tuoreiden sähkötilastojen mukaan sähköntuotannon päästöt laskivat viime vuonna 23 prosenttia. Päästöt ovat nyt alemmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin.  Sekä kivihiilen että turpeen käyttö väheni sähköntuotannossa. Tuulivoima saavutti uuden vuosituotantoennätyksen, ja se nousi ensimmäistä kertaa fossiilisten polttoaineiden edelle. Fossiilisten polttoaineiden käyttö ei ole enää sähköntuotannossa kannattavaa, ja ne poistuvat tuotannosta sitä mukaa kun tilalle saadaan uutta kapasiteettia.

Tuulivoima on Suomessa suhteellisen uusi tapa tuottaa sähköä. Tuulivoimaloiden rakentaminen on lisääntynyt viime vuosina paljon, ja Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä vielä merkittävästi nykyisestä. 2019 avattiin uusia tuulivoimaloita 79 kappaletta, ja tänä vuonna uusia voimaloita ollaan ottamassa käyttöön viime vuotta enemmän. Tuulivoiman osuus sähköntuotannostamme kasvaa siis koko ajan.

Tuulivoima poikkeaa perinteisestä sähköntuotannosta: sen tuotanto vaihtelee päivittäin tuulisuuden mukaan. Suomessa talvet ovat tuulivoimatuotannon kannalta otollisinta aikaa, sillä talvet ovat Suomessa tuulisia. Tuulesta ei tosin ole puutetta muinakaan vuodenaikoina. Tuulivoimalaitos vaatii toimiakseen 3,5 m/s puhaltavan tuulen. Teho lisääntyy tuulen nopeuden kasvaessa. Tuulivoimaa pystytään tuottamaan vielä 25 m/s puhaltavasta tuulesta, mutta sen ylittävä tuuli on jo liian voimakasta, sillä se saattaa aiheuttaa laitevaurioita. Tämän takia tuulivoimalat pysäytetään myrskyisessä tuulessa.

tuulivoimalat
Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, eikä siitä synny päästöjä. Kyse on ilman virtauksen liike-energian muuntamisesta tuuliturbiinien avulla sähköksi.

Nollapäästöpäivä herättelee kestäviin kulutusvalintoihin

Kansainvälistä Nollapäästöpäivää vietetään 21.9. Päivän alkuperäinen tavoite oli suoda maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä. Käytännössä päivän tehtäväksi on muotoutunut pyrkimys saada ihmiset miettimään omaa hiilijalanjälkeään, ja sitä kautta vähentämään päästöjään vuoden jokaisena päivänä.

Suomeen Nollapäästöpäivän toi Climate Leadership Coalition (CLC) vuonna 2017. CLC koordinoi Nollapäästöpäivään liittyviä kampanjoita yhteistyössä mm. Talous ja Nuoret (TAT) kanssa. Lue CLC:n Nollapäästöpäivätiedote täältä.

Tiedämme ilmastonmuutoksen olevan totta, mutta siitä huolimatta elämäntapamme perustuu lisääntyvässä määrin kuluttamiseen: Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi tänä keväänä tutkimuksen, jonka mukaan Suomen kulutusperusteisista päästöistä 66 % on kotitalouksien aiheuttamaa. Ostamiemme tavaroiden ja palvelujen osuus päästöistä on vain kasvanut. Kaiken kaikkiaan Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki on kasvanut 12 prosenttia vuodesta 2000!

Päästäksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen meidän tulisi puolittaa päästömme jokaisena tulevana vuosikymmenenä vuoteen 2050 saakka. Näin siis ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata alle kahteen asteeseen. On tutkittu, että kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista (suomalaiset mukaan lukien) aiheuttavat suurimman osan maailman päästöistä. Olisikin siis tärkeää, että juuri rikkain maailman osa puolittaisi päästönsä, sillä siten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen pääseminen olisi täysin mahdollista.

Jotta päästöjään voisi paremmin vähentää, kannattaa ne ensin tunnistaa. Oivana apuna voi käyttää Sitran julkaisemaa Elämäntapatestiä. Testi on helppo tehdä, ja se auttaa hahmottamaan omien elintapojen ympäristövaikutuksia.

Konkreettisia keinoja omien päästöjensä vähentämiseen on useita: Hanki kotiisi ekosähköä. Liikkuessasi paikasta toiseen pyöräile, käytä joukkoliikennettä tai vähäpäästöistä autoa. Vähennä ruokahävikkiä. Suosi kotimaisia kasviksia – erityisesti juureksia. Ja sitten se tavaroiden hankinta: Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, voi myös lainata ja vuokrata. Kiinalaisen verkkokaupan halvat hinnat houkuttelevat, mutta kysy itseltäsi ennen kuin klikkaat ja tilaat, tarvitsetko tuotteen ihan oikeasti. Muista, että kuluttajien kiinnostus ja kysyntä ilmastoystävällisiä tuotteita kohtaan lisää yritysten motivaatiota kehittää ja tuoda niitä markkinoille nopeammin.

mielenosoituskyltti

Kansainvälisen Nollapäästöpäivän (Zero Emissions Day) kansainväliselle sivustolle pääset kurkkaamaan klikkaamalla tästä.