Vanhempien kokema ilmastoahdistus päivänvalossa

Monilla vanhemmilla on huoli lastensa tulevaisuudesta edessä siintävän ekokatastrofin keskellä. Miten huolen kanssa pystyy elämään tasapainoista elämää? Pitäisikö lapsille puhua ympäristömme alati huonontuvasta tilasta, ja jos niin miten? Onko vanhempien kannattavaa tarjota lapsilleen materialistisesti yltäkylläinen lapsuus, jos se (vielä) on mahdollista, vai tulisiko lapset kasvattaa tiedostaviksi, edeltävää sukupolvea ekologisemmiksi kuluttajiksi? Mikä oikein on oikea tapa toimia?

Koulukuntia ja mielipiteitä on useita: konservatiivisia, liberaaleja, niiden väliltä ja ääristä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen ympäristöasiantuntija Bill McKibben on todennut, ettei ilmastonmuutoksesta ole syytä kertoa lapsille, sen sijaan voidaan panostaa luontosuhteen rakentamiseen. Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa, lapsille tarjotaan paljon tietoa ilmastonmuutoksesta esimerkiksi lastenkirjallisuudessa. Selvää lienee se, että lapsen ikä ja kehitystaso on hyvä ottaa huomioon, kun ympäristön tilasta kerrotaan. Siis samalla tavalla kuin vaikkapa seksin tai muiden hankalaksi koettujen aiheiden kohdalla. Eikä tietenkään ole hyväksi, että vanhemmat kaatavat oman tuskansa lastensa niskaan.

On tärkeää, ettei vanhempien kokema ympäristöahdistus ole tabu. Uhkaava ekokatastrofi ja omien jälkeläisten mahdollinen kärsimys ovat ahdistavia asioita, mutta kuitenkin tosiasioita, jotka ansaitsevat tulla käsitellyiksi. Tuskan päivänvaloon tuominen vaikenemisen sijaan luo toiveikkuutta. Niinpä tärkeitä ympäristötekoja ovat aihetta käsittelevät puheenvuorot niin mediassa kuin taiteessa.

Esimerkiksi Emma Puikkosen romaani Lupaus (2019) käsittelee aihetta. Romaanin päähenkilö on ilmastoahdistukseen sairastuva yksinhuoltajaäiti Rinna. Romaanin muita keskeisiä henkilöitä ovat Rinnan tytär Seela ja Grönlannissa sulavaa jäätikköä kuvaava Robert. Romaanissa ekologinen kriisi horjuttaa perusturvallisuutta, ja tunne elämän hallitsemattomuudesta tekee niin vanhemmuudesta kuin koko elämästä haasteellisempaa. Romaanissa pohditaan, miten lapselle tulisi puhua ekologisesta kriisistä, sekä käsitellään siihen liittyviä pelkoja. Ratkaisuja romaani ei ehkä anna, mutta samastuttavaa tunnetta ja ajattelemisen aihetta sivuilta voi löytää.

Vanhemmuutta ekokriisin aikaan käsittelee myös Äiti, kuolevatko jääkarhut? joka on kuunneltavissa Yle Areenassa. Kyseessä on kahdeksan jakson verran Nina Mäkeläisen esseemäisiä pohdintoja siitä, miten hän voi kertoa viisivuotiaalle lapselleen ilmastonmuutoksesta ja lajikadosta. Sarjassa pääsee ääneen muutamilla kommenteillaan myös mm. tutkija Panu Pihkala, toimittaja Mikko Pelttari ja tietokirjailija Hanna Nikkanen (joka kertoo tässä blogipostauksessakin mainituista näkemyseroista: onko lapsille tarpeellista kertoa ilmastonmuutoksesta vai ei.)

Suositeltava tietopaketti maailmantilasta: Yksi kirja ja kaksi dokumenttia

Mihin tarvitaan luonnon monimuotoisuutta? Mitä tämä meneillään oleva lajien kato tarkoittaa? Mitä ilmastonmuutos oikeastaan on? Miten jatkuvan talouskasvun ideologia sopii yhteen luonnon ja tulevaisuutemme kanssa? Ja miten meidän ihmisten tulisi tämän kaiken keskellä elää?!

Esittelen nyt yhdestä kirjasta ja kahdesta dokumentista koostuvan tietopaketin, johon tutustumista suosittelen ihan kaikille. Jokainen teoksista käsittelee ajankohtaista maailmantilaamme omasta näkökulmastaan kansantajuisen ymmärrettävästi ja asiallisesti. Edellä esitettyihin kysymyksiin vastataan, ja ymmärrät todennäköisesti aiempaa selkeämmin, missä mennään ja miten tästä tulisi edetä.

Juha Kauppinen: Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista (2019)

Juha Kauppinen on toimittajana työskentelevä biologi. Hän on kirjoittanut kirjan luonnon monimuotoisuudesta ja sen kiihtyvällä tahdilla tapahtuvasta häviämisestä. Kirja on perusteellinen ja ilahduttavan yleistajuinen katsaus siitä, mitä teollisuuden ja maatalouden kehittyminen nykytasolle on aiheuttanut luonnon monimuotoisuudelle.

Kauppinen selittää kirjassaan peruskäsitteistöä, kuten populaatio ja luonnonvalinta, ja antaa näin lukijalle paremmat mahdollisuudet ymmärtää luonnon systeemejä ja monimuotoisuuden ideaa. Kauppisen mukaan suuri lajimäärä, ekosysteemien rikkaus ja moninaisuus kulkevat vakauden kanssa käsikkäin. Ja vakaushan tarkoittaa esimerkiksi puskurointikykyä äkillisiä muutoksia vastaan. Kirjassa selvitetään myös, miten valtavasti eläin- ja kasvipopulaatioita on joutunut väistymään ihmisen tieltä ja etsiytymään uusille seuduille – mikäli sellaisia on ollut edes tarjolla. Kultasirkku, kuukkeli, ruusuruohomaamehiläinen, isonuijasammal, taimen, jääleinikki ja sinisiipi toimivat kirjassa konkreettisina havainnollistajina. Ja vilisee kirjan sivuilla myös paljon muita lajeja.

Mitä sitten voi tehdä, jotta emme menetä monimuotoista luontoa tyystin? Kauppinen muistuttaa, että pelkästään jo yksittäisiä lajeja suojelemalla suojellaan laajempiakin ekosysteemejä. Ja me ihmisethän olemme myös osa ekosysteemiä, joten eikö luonnonsuojelu löydykin arvoasteikkomme huipulta?

Totuus ilmastonmuutoksesta, BBC (2019)

Dokumentti on katsottavissa YLE Areenassa heinäkuun loppuun asti:
https://areena.yle.fi/1-50125474

Luonto-ohjelmistaan tunnetun luonnontieteilijän David Attenborough´n uusi dokumentti Totuus ilmastonmuutoksesta (Climate Change: The Facts.) käsittelee ilmastonmuutosta, tuota maailmanlaajuista, ihmisen aiheuttamaa katastrofia ja sen vaikutuksia maapallolla.

Dokumentissa selvitetään, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja tutustutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maapallollamme. Samalla käsitellään sitä, miksi ihmiskunnan tulisi torjua ilmastonmuutosta mahdollisimman nopeasti. Dokumentissa haastateltavien tutkijoiden mukaan tulevaisuudennäkymät ovat tuhoisat, mikäli ilmaston annetaan lämmetä nykyisessä, kiivaassa tahdissa. Dokumentissa pohditaan, mitä voitaisiin tehdä, jotta ilmaston lämpenemisen seurauksena syntyvät kuivuus, tulvat, maastopalot ja lämpöaallot saataisiin hallintaan. Ratkaisua haetaan sille, miten voimme estää tuhon ja pelastaa sivilisaation sekä luonnon. Nyt ja lähivuosina ratkaistaan tulevaisuutemme, eli se, millaisiksi tulevat vuosituhannet muodostuvat.

Dokumentti herättää tunteita katsojassa, ja antaa sykäyksen myös oman elämäntavan kestävyyden pohdiskelulle. Ehkä esimerkiksi seuraavan kerran ostoksille lähtiessämme muistamme dokumentin lauseen: ”Kaikella mitä ostamme, on näkymätön hiilijalanjälki.”

System Error (2018)

Dokumentti on katsottavissa YLE Areenassa kesän 2019 ajan:
https://areena.yle.fi/1-4530253

Florian Opitzin käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti System Error (suomeksi Talouskasvun takaraja) tutkii kapitalismin olemusta. Se osoittaa Karl Marxin olleen oikeilla jäljillä todetessaan, että kapitalismin tuhon siemen piilee jatkuvassa kasvussa – vaikka kasvu on myös kapitalismin edellytys.

Dokumentissa käännetään katse menneeseen ja kerrataan, mitä eri vuosikymmeninä tapahtui ja miten talouskasvusta kehittyi eräänlainen maailmanuskonto. Nyt rahamarkkinat hallitsevat maailmaamme ja pyrkimys jatkuvaan talouskasvuun on ykkösasia. Maapallon luonnonvarat ja kestokyky ovat kuitenkin rajallisia, joten ne eivät kestä jatkuvan talouskasvun vaatimuksia. Tämän seurauksena kärsimme nyt esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

Dokumentissa ekonomistit ja taloustoimittajat puhuvat sekä talouskasvun puolesta että sitä vastaan. Äänessä eniten on jatkuvaan talouskasvuun kriittisesti suhtautuva ekonomisti Tim Jackson.  Dokumentissa uumoillaan, että rahoitusmarkkinoiden hallitsemattomuus ja teknologian kehittymisen myötä lisääntyvä työttömyys tyrehdyttävät jatkuvan kasvun – ja miten yhteiskunnallemme sitten käy?