Kuntavaaleissa äänestäminenkin voi tehdä luonnolle hyvää!

Ympäristöteon voi tehdä myös kuntavaaleissa. Äänestämällä voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, satsataanko omassa kunnassa kestävään kehitykseen ja miten hyvin luonnon monimuotoisuuden suojelu otetaan huomioon.

Lähiluonnon kaavoitukset, kunnan metsien mahdolliset hakkuut, kunnan energiaratkaisut ja julkiset hankinnat, ympäristökasvatuksen toteuttaminen sekä koulu- ja laitosruuan ympäristöystävällisyys ovat sellaisia asioita, jotka ovat kuntapäättäjien ratkaistavissa. Päättäjillä on siis valtaa siihen, miten kunnissa huomioidaan ilmastonmuutos ja luontokadon aiheuttamat haasteet, ja miten luontoa ylipäätään pyritään suojelemaan. Kuntatason politiikallakin on siis merkitystä!

Meillä kaikilla, päättäjät mukaan lukien, on lakisääteinen velvollisuus huolehtia luonnosta. Mutta miten valitut kuntapäättäjät osaavat ottaa luonnon huomioon tehdessään päätöksiä? Esimerkiksi perehtymällä heille varta vasten laadittuun oppaaseen, jollainen on Samuli Sinisalon toimittama ja tänä vuonna ilmestynyt Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille (Into Kustannus). Kirjassa alan asiantuntijat kertovat, miten kunnan kestävyyttä voi edistää. He tuovat esille konkreettisia toimia, joita kuntapäättäjät voivat sekä toteuttaa että edistää omassa kunnassaan.

Kuntavaalit 2021 järjestetään reilun viikon kuluttua, sunnuntaina 13.6.2021. Vaaleissa valitaan edustajat jokaiseen manner-Suomen kunnanvaltuustoon seuraavaksi kaudeksi, joka kestää neljä vuotta. Ennakkoäänestysaika on parhaillaan menossa ja se päättyy tiistaina 8.6.

Ketä äänestäisin, eli mikä äänestäjän kannattaa muistaa:
Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Se tarkoittaa, että annettu ääni menee ennen kaikkea puolueelle, vaikka sen haluaisikin antaa ehkä vain äänestämälleen ehdokkaalle. Vaalituloksessa puolueiden yhteisäänimäärät ratkaisevat, ja annettu ääni hyödyttää lopulta niitä puolueen ehdokkaita, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Sopivaa ehdokasta etsiessä kannattaa siis perehtyä ensin puolueohjelmiin, ja lähteä vasta sitten kartoittamaan ehdokasta siitä puolueesta, jonka vaaliohjelma tuntuu omien arvojen mukaiselta.

Siivotaan maailma puhtaaksi!

Maailman siivouspäivä, World Cleanup Day,  järjestetään maailmanlaajuisesti syyskuun 19. päivä. Päivä sai alkunsa Virossa vuonna 2008 ja joka vuosi siivoustempaukseen on ottanut osaa yhä useampi maa. Tänä vuonna ympäristöä siivotaan saman vuorokauden aikana jo melkein kahdessasadassa maassa. Suomi on ollut mukana vuodesta 2018.

World Cleanup Day -kampanjaan voivat osallistua yksityiset ihmiset, yhdistykset ja yrityksetkin esimerkiksi perustamalla oman siivousryhmän ja kutsumalla siihen vielä lisää ihmisiä mukaan. Siivoustapahtumasta voi ilmoittaa World Cleanup Dayn sivustolla ja perustaa sille esimerkiksi Facebookiin oman tapahtumasivun. Tarkoituksena on siivota niin roskaantuneita rantoja, metsiä kuin kadunvarsiakin. Siivoamista tarvitaan, sillä maailmanlaajuisesti katsottuna olemme hukkumassa muoviroskaan. Maailman siivouspäivän tarkoituksena on konkreettisen siivoamisen lisäksi havahduttaa pohtimaan, miten voisimme vähentää roskaamista ja kierrättää tehokkaammin. Maailman siivouspäivä on myös oiva osoitus siitä, miten yhdessä tekemällä saamme paljon aikaiseksi: jo pienikin porukka saa lyhyessä ajassa kerättyä kasaan ison määrän roskia!

Itse otin varaslähdön Maailman siivouspäivään jo torstaina. Siivouskohteena oli Kaarinan Piispanristissä sijaitseva lampi ja sen ympäristö. Kolmen ihmisen voimin keräsimme parin tunnin ajan ison määrän roskia. Roskat koostuivat pienistä tupakantumpeista, karkkipapereista, pulloista ja tölkeistä. Joukossa oli myös isompia jätteitä kuten pallogrilli, renkaita ja rakennusjätteitä. Kummallisimpia löytöjä olivat puoliksi käytetty hiusväri, muurauslasta, pariton kenkä ja saha. Kaikki kerätyt roskat kuljetettiin pois alueelta ja lajiteltiin asianmukaisesti oikeisiin jätejakeisiin.

Vuosi vaihtuu – tartutko haasteeseen ympäristön hyväksi?

Vuoden vaihtuminen on usein sopivalta tuntuva hetki elämäntapamuutosten tai lupausten tekemiselle. Isoa muutosta on kuitenkin vaikea tehdä kertarysäyksellä. Usein käy niin, että muutos jää lopulta vain suunnitelman tasolle. Tapojen ja tottumusten muuttaminen onnistuu yleensä parhaiten, jos

  1. on oikeasti motivoitunut
  2. muutos toteutetaan vähitellen / portaittain
  3. vertaistuki on apuna.

Eräs keino muuttaa tapojaan tai vain tutustua uuteen asiaan on tarttua haasteeseen. Haaste on kuin hetkellinen leikki, mutta sen avulla voi kuitenkin päästä hyvään alkuun esimerkiksi uudenlaisen rutiinin opettelussa. Ympäristöasioissa voi näin vuoden vaihtuessa haastaa itseään ottamalla vastaan esimerkiksi Vegaanihaasteen tai aloittamalla oman Zero waste -projektin.

Mikä Vegaanihaaste on?

Vegaanihaaste on Oikeutta eläimille -järjestön järjestämä kasvisruokahaaste. Ideana on kokeilla vegaanista kasvisruokavaliota tammikuun ajan. Rekisteröitymällä haasteen sivustolla saa sähköpostiinsa päivittäin haasteeseen liittyvää tietoa ja tukea, esimerkiksi vegaaniruokareseptejä. On myös mahdollista saada oma tukihenkilö haasteen ajaksi.

Vegaaninen ruokavalio on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää omaa ympäristöjalanjälkeään. Sen avulla pystyy omalta osaltaan säästämään ilmastoa (lihantuotanto aiheuttaa suuret kasvihuonepäästöt), vettä (yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan vettä yli 15000 litraa), viljelymaata (eläinten kasvattamiseen viljeltävällä ruoalla voitaisiin suoraan ruokkia kaikki maailman ihmiset) sekä tietenkin eläimiä. Lisäksi monipuolinen kasvisruokavalio ylläpitää ja edistää terveyttä.

uunivihannekset

Entä se zero waste?

Zero waste, eli suomeksi nollahukka, on ajattelu- ja elämäntapa, joka pyrkii jätteettömään elämään.  Jätteellä tarkoitetaan kaikkea kierrättämättömäksi kelpaamatonta eli seka- ja energiajätettä. Zero waste -ajattelu ulottuu omista jätteistä laajempaankin näkemykseen kokonaisvaltaisen kestävästä elämäntavasta.  Zero waste on siis eräänlainen vastaliike yltiöpäiselle kulutuskulttuurille.

Zero waste -elämäntapaa toteutetaan viiden K:n säännön mukaan: 1. kieltäydy, 2. karsi, 3. käytä uudelleen ja korjaa, 4. kierrätä, 5. kompostoi. Helposti alkuun pääsee kieltäytymällä ensin pienistä asioista kuten kertakäyttöastioista ja turhista muovipusseista. Siitä voi vähitellen siirtyä karsimaan muita turhia ja tarpeettomia tavaroita ja kulutustottumuksiaan. Mitään yleisesti järjestettyä vuodenvaihteen zero waste -haastetta ei ole, mutta oman henkilökohtaisen projektin pystyy luomaan itselleen helposti. Vertaistukea saa esimerkiksi liittymällä Zero Waste Finland ry:n jäseneksi.

tyhjä roskis