koronavirus – Maa, ilma ja me

Kesälomien päättymiset ja syksyisemmän kelin myötä sisätiloihin siirtymiset herättävät pelkoa koronavirusepidemian pahenemisesta. THL harkitsee kasvomaskisuosituksen antamista, sillä maskien käytön hyödyistä alkaa olla näyttöä. Näillä näkymin kasvomaskien käyttösuositus tulisi joukkoliikenteeseen sekä muihin sellaisiin julkisiin tiloihin, joissa ihmistiheys on suuri. Vaikka virallista suositusta kasvomaskien käytölle ei lopulta annettaisikaan, on varmasti tilanteita, joissa maskin käyttöä on syytä harkita.

Kertakäyttömaskia ekologisemman kasvomaskin voi valmistaa itse. Itsetehty maski ei toki vastaa suojaavuudeltaan sairaalakäytössä olevaa hengityssuojainta, mutta sen avulla voidaan kuitenkin estää pisaratartunnat muihin ihmisiin. Itse ommeltua kasvomaskia voidaan pestä ja käyttää kerta toisensa jälkeen. Lisäksi sen voi valmistaa kierrätysmateriaalista tai ylijäämäkankaista.

Suin päin ei kannata lähteä muokkaamaan vaikkapa vanhasta t-paidasta kasvomaskeja. Ei nimittäin ole ihan yhdentekevää, millaisesta kankaasta päteviä kasvomaskeja alkaa työstää. Mitä tiiviimpi kangas, sen paremmin se suodattaa mikroskooppisen pienet partikkelit. Kankaan läpi pitäisi kuitenkin pystyä hengittämään helposti. Kankaan tulisi lisäksi kestää joko 90 asteen pesun tai keittämisen kiehuvassa pesuainevedessä. Maskin puhdistuksen voi suorittaa myös liottamalla sitä puolituntia kolmeprosenttisessa vetyperoksidiliuoksessa.

Parhaiten suodattava kangas itsetehtävään kasvomaskiin olisi sileä mikrokuitu. Siis materiaali, jota silmälasienpuhdistusliinat tai jotkin sileät siivousliinat ovat. Tätä materiaalia ei taida kuitenkaan kovin monen kodin kaappien perukoilta löytyä siinä määrin, että sitä riittäisi kasvomaskimateriaaliksi. Jos sitä kuitenkin löytyy, kannattaa huomioida, ettei mikrokuitua tulisi ommella yhteen esimerkiksi puuvillan kanssa, sillä puuvillan irtokuidut tukkivat mikrokuitukankaan rakenteen.

Tiheä polyesterikangas (kudetiheys ainakin 30 lankaa / 1 cm) on myös melko suodattava materiaali. Tiivis puuvillakangas (kudetiheys vähintään 25 lankaa / 1 cm) on suodatusteholtaan polyesteria vähän heikompi, mutta voi kuitenkin siitäkin pärskeet kurissa pitävän maskin valmistaa. Kasvomaskeihin soveltuvia polyesterisia ja puuvillaisia kankaita voi haalia kierrätysaatetta vaalien käytöstä poistetuista, puhtaista kodintekstiileistä ja vaatteista tai ompelusta ylijääneistä kangastilkuista. Riittävän kudetiheyden voi tarkastaa laskemalla kankaan reunasta samansuuntaisten lankojen määrän yhden senttimertin matkalta.

Kasvomaskien ompeluohjeita löytyy monesta paikasta. Esimerkiksi tästä linkistä pääset katsomaan Martta-tv:n selkeän kasvomaskin valmistusohjeen. (Kesto alle 5 minuuttia.)

Kasvomaskia käytettäessäkin pitää huolehtia hygieniaseikoista: vain maskin kiinnitysnaruihin / kuminauhaan voi koskea, mutta niihinkin vain puhtain käsin. Kasvomaski pitää pestä asianmukaisesti jokaisen käyttökerran jälkeen. Turvavälit muihin ihmisiin pitää pyrkiä pitämään kasvomaskin käyttämisestä huolimatta. Kannattaa pitää mielessä, että VTT:n tutkimuksen mukaan tavanomaisista vaatetuskankaista valmistettu maski suojaa ympärillä olevia ihmisiä pisaratartunnalta, eikä siis käyttäjää itseään.

Tuskin olet voinut olla huomaamatta, että tällä hetkellä yksi puhutuimmista maailmalla jylläävistä luonnonvoimista on Korona-niminen viruspandemia. Koska luonnonvoimien kanssa ei voi neuvotella, on monien valtioiden viranomaiset ja päättäjät joutuneet tekemään päätöksiä erilaisista rajoituksista ja sulkemisista, joiden tarkoituksena on taistella pandemiaa ja sen leviämistä vastaan. Erityisesti ihmisten liikkumista ja kokoontumisia on pyritty minimoimaan. Esimerkiksi Suomessa on rajoitettu rajaliikennettä, monilta osin on siirrytty etätyöskentelyyn ja -opiskeluun, kokoontumiset on kielletty, ja riskiryhmät on velvoitettu pysymään kotonaan – tai ainakin pitämään fyysisesti etäisyyttä muihin ihmisiin.

Korona ei sinänsä ole riemukas asia, mutta joitakin hyviä asioita sen ansiosta on tapahtunut tai tapahtumassa. Ensinnäkin koronapandemia on osoittamassa, että olemme valmiita toimimaan yhteistyössä taistellaksemme meitä uhkaavaa kriisiä vastaan. (Yhteistyökykyä siis löytynee myös ilmastokriisissä ja ilmastoteoissa, kunhan vain halutaan!) Kriiseillä on taipumus mahdollistaa elämäntapojemme ja toimintatapojemme tarkastelu uudesta näkökulmasta. Voimme siis ottaa opiksemme ja muuttaa tapojamme parempaan suuntaan. Esimerkiksi koronapandemian vuoksi määrätyt lentorajoitukset voivat johtaa mahdollisesti matkustustapojemme muuttumiseen, ja lentomatkustaminen voi jatkossa vähentyä. Etätyöt saattavat yleistyä, kun pandemian aikana etätyöskentelyteknologiat tulevat ihmisille tutummiksi. Myös lähiruuan merkitys oivalletaan ehkä paremmin sen huoltovarmuuden kautta, sillä ruuan globaalit tuotantoketjut saattavat osoittautua haavoittuviksi kriisin aikana. Ympäristönsuojelullisesta näkökulmasta nämä ovat oikein hyviä asioita.

Maailman päästöt ovat mahdollisesti laskemassa ensimmäistä kertaa 12 vuoden aikana, ja syynä on siis korona. Näin kirjoittaa The Guardian. Erityisesti Kiinassa saastuttava teollisuustuotanto on vähentynyt, ja Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet mahdollisesti jopa 200 megatonnia. Myös matkustajalentoliikenne on vähentynyt kymmenisen prosenttia, millä on merkittävä vaikutus päästöjen vähenemiseen. On uutisoitu myös Kiinan sinisestä taivaasta, mikä on aiemmin ollut epätavallinen näky ilmansaasteiden ja teollisuuden sankan savun vuoksi. Uutisten mukaan myös Italiassa saasteet ovat vähentyneet, ja koronakaranteenin aikana luonto on alkanut vallata tilaa takaisin itselleen. Esimerkiksi Venetsian kanaalien vesi on kirkastunut ja houkutellut kaloja ja delfiinejä.

Avainsana: koronavirus

Kasvomaski kierrätys- tai ylijäämämateriaalista

Koronavirus ja myönteiset vaikutukset ympäristöön