Biokaasulla liikenteen päästöt pieneksi

Suomen hallituksen tavoitteena on saada maamme hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen toteutuminen tarkoittaa sitä, että päästöjen ja hiilinielujen on oltava tuolloin yhtä suuret. Liikenteen osalta tavoitteena on päästöjen puolittaminen 2030 mennessä ja vuonna 2045 jo täysin hiilivapaa liikenne. Vähäpäästöisempiin tai päästöttömiin ajoneuvoihin siirtyminen on toimenpide, joka vie kohti tavoitetta. Kaasuautoiluun siirtyminen ja biokaasun tankkaaminen on tehokas ja ehkä yksi helpoimmin toteutettavista tavoista vähentää liikenteen päästöjä. Tällä hetkellä Suomeen on rekisteröity vähän yli 10 000 kaasuautoa. Määrä lisääntyy koko ajan.

Kaasuautot vastaavat käyttöominaisuuksiltaan ja suorituskyvyltään bensiiniautoja, mutta polttoaineenaan ne käyttävät bio- tai maakaasua. Biokaasu on kaasuista parempi valinta, sillä se on sekä edullista että kotimaista, mutta ennen kaikkea vähäpäästöistä – tai pitäisikö sanoa päästötöntä: kotimainen biokaasu lasketaan kasvihuonekaasuvaikutuksiltaan nollapäästöiseksi. On maakaasukin kasvihuonekaasuvaikutuksiltaan bensiiniä parempi valinta, sillä se on noin viidenneksen bensiiniä pienipäästöisempää. Myös kaasuautojen hiukkaspäästöt ovat bensiiniautoa pienemmät.

biojäte

Kotimaista biokaasua valmistetaan maatalouden, jätevesilaitosten, kotitalouksien ja teollisuuden biojätteistä. Biomassaa riittää niin paljon, että biokaasua olisi mahdollista tuottaa Suomessa ainakin miljoonalle autolle. Biokaasun käyttäminen parantaisi Suomen polttoaineomavaraisuutta, mikä sekin on huomionarvoinen seikka. (Voisihan biokaasu olla myös yksi kelpo keino turpeen energiakäytön korvaamiseksi, mutta tässä yhteydessä ei asiasta sen enempää.)

Useilla autonvalmistajilla on valikoimissaan kaasuautoja, ja määrä tulee varmasti lisääntymään. Kaasuautoon siirtyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita auton vaihtamista, sillä minkä tahansa bensiinikäyttöisen auton saa muutettua toimimaan myös kaasulla. Tällaista autoa kutsutaan kaasukonversioautoksi.  Auton muuntaminen kaasukäyttöiseksi maksaa 2 000 eurosta noin 4 000 euroon.

liikenne

Suomessa kaasuautoilua rajoittaa tällä hetkellä eniten tankkausasemien lukumäärä ja sijainti. Tankkauspisteet ovat keskittyneet eteläiseen Suomeen. Pohjoisin tankkauspiste sijaitsee nyt Oulussa. Kaasuautoissa on kaksoispolttojärjestelmä, eli niissä on mahdollisuus kuitenkin myös bensiinin käyttöön, joten kaasun ja bensiinin yhdistelmällä on mahdollisuus matkata yli 1 000 kilometriä – matka ei siis  keskeytyne kaasun puutteeseen. Kaasuautojen lisääntyessä myös kaasutankkauspaikkoja alkaa varmasti löytyä paremmin kaikkialta Suomesta, ja autoilu biokaasun voimin yleistyy.

Toukkia kiertotalouden tarpeisiin

Maapallon väestönkasvun seurauksena myös ruuantuotanto kasvaa ja jätteiden määrät lisääntyvät. Huonosti käsitellystä jätteestä aiheutuu ravinne- ja kasvihuonepäästöjä. Jätteenkäsittely on myös kallista. Tästä syystä on käynnistetty tutkimuksia siitä, voisiko uskomattoman tehokkaan aineenvaihdunnan omaavista hyönteisistä löytyä apu jätteiden käsittelyyn.

VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ovat alkaneet kasvattaa mustasotilaskärpäsiä ja niiden toukkia kiertotalouden tarpeisiin.  Kyseessä on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama VinsectS-hanke, joka pyrkii selvittämään mm. kyseisten hyönteisten soveltuvuutta ongelmallisten biojätevirtojen hävittäjäksi. Mustasotilaskärpänen on saprotrofi, eli sen toukat hajottavat kuollutta orgaanista ainesta kuten biojätettä, elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja lantaa.

Hankkeen hyönteistutkimuskontti sijaitsee Saarijärvellä, ja kontissa asuu noin 100 000 mustasotilaskärpästä:  toukkia, aikuisia kärpäsiä ja munia.  Mustasotilaskärpäsen toukille on syötetty menestyksekkäästi leipomosta ja kalankasvatuksesta saatua elintarviketeollisuusjätettä sekä tavallista biojätettä. 50–80 prosenttia jätteestä on päätynyt toukkien suihin. Tämän perusteella onkin pääteltävissä, että toukkakäsittely voisi pienentää jätteiden kuljetuskustannuksia huomattavasti.

Huomion arvoista on, että mustasotilaskärpäset ovat hyödynnettävissä muullakin tavalla. Koteloitumisvaiheessa oleva toukka sisältää nimittäin noin 45 % rasvaa, noin 45 % proteiinia ja lisäksi kalsiumia sekä aminohappoja. Koteloitumisvaiheen toukat kelpaisivatkin hyvin esimerkiksi broilerin- tai kalanrehuksi. Toki toukkien ravintona olleen jätteen laadulla (esim. jätevesiliete lääkeainejäämineen) on vaikutusta siihen, kelpaako toukka rehuksi. Mikäli toukka itse ei sovellu ravinnoksi, ainakin jätettä syöneen toukan lanta soveltuu kasviravinteeksi. Toukan rasvasta voisi myös valmistaa esimerkiksi biodieseliä ja proteiinista valkuaisrehua tuotantoeläimille.

Mustasotilaskärpäsen elinkierto on nopea: se kestää neljä viikkoa. Yksi gramma munia kasvaa yli viideksi kiloksi toukkia kahdeksassatoista päivässä. Toukat kasvattavat painonsa kolmessa viikossa jopa tuhatkertaiseksi.

YouTubessa voi seurata hyönteistutkimuskontin toukka-asukkien elämää suoratoistona. Pääset Toukka-liveen tästä.