kasvisruoka – Maa, ilma ja me

Jokaisen meistä on syötävä päivittäin monta kertaa. Arkiruokaa valmistetaan kotona, ja moni syö myös eri ruokapalveluiden valmistamaa ruokaa esimerkiksi lounasravintoloissa ja kouluruokaloissa. Noin viidesosa hiilijalanjäljestämme syntyy ruuasta, joten syömistemme ympäristöystävällisyys ei ole täysin yhdentekevä asia. Mutta miten sitten tulisi syödä, jotta ympäristö kuormittuisi vähemmän, mutta ateriat olisivat kuitenkin terveellisiä ja maittavia? Ja miten ympäristöystävällisyyteen voi vaikuttaa, jos ei itse valmista ruokaansa, vaan täyttää vatsansa enimmäkseen kodin ulkopuolella?

Tietoa ja vinkkejä on saatavana usealta eri taholta. Selkeitä ohjeita ja monipuolista tietoa tarjoaa vaikkapa Martat. Esimerkiksi tämä video johdattaa kattavasti ympäristöystävällisen ruuan ytimeen: Tiivistetysti ilmaistuna ympäristön ja oman terveyden kannalta on tärkeää lisätä kasvisten käyttöä. Sesonkituotteiden, villikalan, luonnonmarjojen ja -sienien sekä riistan suosiminen kannattaa. Lisäksi kotimaisten tuotteiden valitseminen on plussaa. Ja tärkeää on minimoida oma ruokahävikkinsä!

Myös WWF antaa ympäristöystävällisiä ruokavinkkejä. Yleisen ohjeistuksen ja tietopankin lisäksi WWF:n sivuilta löytyy Kalaopas ja Lihaopas. WWF kannustaa suomalaisia korvaamaan lihan osittain tai kokonaan kasviksilla. Mikäli lihaa syö, kannattaa panostaa vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen lihaan, minkä valinnassa Lihaopas on oiva apu. Kalaopas puolestaan opastaa vastuullisten kalavalintojen teossa.

Joukkoruokailujen ympäristöystävällisyyteen saa työkaluja Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan sivustolta. Sivustolta löytyy mm. ruokapalveluille suunnattu ilmastokestävien ruokien reseptipankki, sekä ohjeistus, miten voi haastaa vaikkapa koulun tai työpaikan ravintolan siirtymään ilmastokestävämpiin lounaisiin. Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan toteuttaa Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet -hanke. Hankkeen toteuttajana toimii Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta, ja rahoittajana on Koneen Säätiö. Kampanjan tavoite on madaltaa ruokapalveluiden kynnystä tarjota päivittäin ilmastoystävällistä ruokaa asiakkailleen.

Olemme tottuneet siihen, että ruokakaupoissa on myytävänä ympäri vuoden samoja raaka-aineita. Siitä huolimatta kausituotteiden suosiminen kannattaa. Sesonkivihannekset ja hedelmät tuodaan myyntiin tuoreeltaan, eikä niitä ole siis varastoitu pitkään tietyissä lämpötiloissa tai kasvatettu oloissa, joihin kuluu hurjasti energiaa. Ne siis myös kuormittavat luontoa vähemmän. Tietenkin myös niiden maku ja ravintoainesisältö ovat parhaimmillaan, ja ne ovat hinnaltaan edullisimmillaan. Sesonkiruuan suosiminen lisää myös ravintomme monipuolisuutta.

Sen lisäksi, että hyödyntää sesongin raaka-aineita päivittäisessä ruuanlaitossa, on kannattavaa säilöä Suomen kesän satoa talven varalle. Suomen luonnon ollessa lepotilassa voi säilöttyjen satokausituotteiden lisäksi hankkia tuontituotteita – kiinnittäen huomiota myös niiden sesonkiaikoihin.

Käsitys ruokasesongeista on päässyt monelta nykyihmiseltä hämärtymään juuri sen takia, että ruokakauppojen valikoimat pysyvät samanlaisina vuoden ympäri. Onneksi on apukeinoja, joiden avulla voi saada selville, minkä vihanneksen, hedelmän tai marjan sesonkikautta parhaillaan eletään. Kirjastosta voi lainata aihetta käsittelevää kirjallisuutta, esim. Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville (Teos 2011). Netissä ja somekanavilla voi puolestaan seurata Satokausikalenteria. Se kertoo, mitkä raaka-aineet ovat tällä hetkellä sesongissa. Satokausikalenteri antaa lisäksi vinkkejä sesonkiainesten käyttöön ja kertoo kasviksista yksityiskohtaisempiakin tietoja. Satokausikalenterin voi hankkia itselleen myös perinteisen seinäkalenterin muodossa.

satokausikalenteri — Satokausiseinäkalenteria on julkaistu vuodesta 2014 lähtien.

IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi vastikään tuoreimman raporttinsa. Sen perusteella voidaan todeta, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista, ellei maankäytössä, ruokajärjestelmässä ja kulutustottumuksissa tehdä suuria muutoksia. Ruokavalion muutos kasvispainotteiseksi, ja sesongissa olevien tuotteiden suosiminen ovat ilmastotekoja, jotka ovat jokaisen toteutettavissa. Nyt suomalaisen satokauden ollessa parhaimmillaan on helppo siirtyä sesonkikasviksia suosivaan ruokavalioon, ja päästä ruokavalion ympäristöystävällistämisessä hyvään vauhtiin – mikäli ei siis vielä ole niin tehnyt.

Avainsana: kasvisruoka

Neuvoja ilmastokestävään arkiruokailuun

Sesonkiruokaa!