Kierrätyspäivä on tänään ja joka päivä

Tänään 18.3. on kansainvälinen kierrätyspäivä. Päivä perustettiin vuonna 2018, jotta ymmärtäisimme ja muistaisimme entistä paremmin, miten tärkeää koko maailmassa on säästää luonnonvaroja ja kierrättää. Luonnonvarojen ylikulutus ei voi olla hyvinvointimme perusta.

Kansainvälisen kierrätyspäivän (Global Recycling Day) englanninkieliset nettisivut löytyvät täältä.

Kaikki tavaramme ovat peräisin luonnonvaroista. Luonnonvarat eivät riitä loputtomiin, vaan kyseessä on rajalliset resurssit. Niitä ei siis ole syytä käyttää ja tuhlata mielivaltaisesti. Kaikki poisheitettävät tavaramme sisältävät materiaalia, jota voitaisiin yhä käyttää. Vaikka siis tavara itsessään olisi rikkinäinen ja käyttöön kelpaamaton, voi sen sisältämille materiaaleille löytyä uutta käyttöä vaikkapa uusien tuotteiden muodossa. Kierrätettävät materiaalit säästävät vuosittain yli 700 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, ja ennusteiden mukaan miljardi tonnia vuoteen 2030 mennessä. Kierrättäminen on siis erittäin tärkeää ja merkityksellistä maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta.

Mitä kierrätys tarkalleen ottaen on? Kierrätys on toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi. Jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi, vaan kyse on tällaisissa tapauksissa kierrättämisen sijaan hyödyntämisestä. Kun yksittäinen ihminen laittaa esimerkiksi tyhjän mehutölkin kartonginkeräykseen, hän ei kierrätä (vaikka arkikielessä tätä sanaa käytetäänkin), vaan lajittelee jätteen. Lajittelu on kuitenkin kierrätysprosessissa olennainen ja tärkeä toimenpide.

Siivouspäivä säästää luonnonvaroja

On siivouspäiviä ja Siivouspäiviä. Jälkimmäisiä vietetään pari kertaa vuodessa: toukokuussa viikon 21 lauantaina ja elokuun viimeisenä lauantaina. Kyseessä on teemapäivä, jolloin käyttökelpoisille, mutta itselle tarpeettomaksi jääneille tavaroille voi etsiä uusia omistajia perustamalla pihalle, kadulle tai puiston laidalle kirpputorin. Tarkoituksena on tehdä kierrättämisestä helppoa. Ja onhan Siivouspäivä myös mahdollisuus kaupunkikulttuurin elävöittämiseen sekä vastuullisen elämäntavan ja yhteisöllisyyden lisäämiseen.

Siivouspäivänä käytetyn tavaran myyjäksi voi ryhtyä kuka vain kuten yksityishenkilö tai vaikkapa yhdistys – ei kuitenkaan ammattimaisesti kirpputoritoimintaa harjoittava yritys tai uuden tavaran kauppias. Tavaroita voi myydä esimerkiksi kotipihalla, kadulla, urheilukentällä jne. kaupungin ohjeistukset huomioiden ja niin, ettei alueen muulle käytölle tai liikenteelle aiheudu haittaa. Myyjien tulee rekisteröityä ja ilmoittaa myyntipaikkansa ja yhteystietonsa Siivouspäivän nettisivuilla. Sivustolta voi myös kätevästi nähdä, missä myyntipaikat sijaitsevat, joten näin tavaroiden mahdolliset uudet omistajatkin löytävät myyntipaikoille.

Mitään virallista järjestäjää Siivouspäivällä ei ole, mutta sen mahdollistajana toimii Yhteismaa ry. Kyseessä on yhteiskunnallisesti merkityksellisiä projekteja, tapahtumia ja palveluja suunnitteleva ja toteuttava yhdistys.

On ekoteko valita uuden tavaran sijasta käytetty kierrätystavara. Uuden tuotteen valmistus kuluttaa aina luonnonvaroja. Lisäksi käyttökelpoisen tavaran poisheittäminen on niin ikään tuhlausta. Siivouspäivän avulla voidaan siis säästää luonnonvaroja ja hillitä hiilidioksidipäästöjä, kun jo olemassa olevan tavaran uudelleenkäyttö mahdollistetaan ja sen käyttöaikaa pidennetään.

Ämpäristöteko – kovamuovin kierrätystempaus

Muovinkierrätys on osittain mahdollista jokapäiväisessä arjessamme: Kotitalouksilla on ollut mahdollista kierrättää muovipakkaukset vuodesta 2016 alkaen. Puhtaita muovipakkauksia kerätään RINKI-ekopisteissä. Myös useasta taloyhtiöstä löytyy oma keräysastia pakkausmuoveille.

Valitettavasti arkipäiväistynyt muovinkeräys koskee vain pakkausmuovia. Taustalla on lainsäädännölliset syyt: tuotteiden pakkaajilla ja maahantuojilla on lain velvoite järjestää pakkausten jätehuolto ja kierrätys. Sen sijaan tämä velvoite puuttuu muovituotteiden valmistajilta. Tästä syystä vaikkapa hammasharjat, muovikulhot, kertakäyttömukit tai kotikäyttöön ostetut muovikelmut eivät kuulu muovinkeräyksen piiriin, sillä ne ovat tuotteita eivätkä pakkauksia. Muovilaatunsa puolesta ne kuitenkin soveltuisivat kierrätettäväksi.

muovilapio

Muovi on hyvä ja arvokas materiaali, joten sen kierrättäminen ja uudelleen hyödyntäminen on erittäin järkevää. On siis hienoa, että pakkausmuovikeräyksen rinnalla on alettu järjestää muitakin muovinkeräyksiä. Viime vuonna sai alkunsa kovamuovin keräystempaus Ämpäristöteko, ja jatkoa seuraa: tänä vuonna Ämpäristöteko järjestetään taas maailman ympäristöpäivänä eli kesäkuun 5. päivä! Keräykseen kelpaavat rikkinäiset ja tarpeettomat kovamuovitavarat kuten ämpärit, pakasterasiat, rikkinäiset lelut, leikkuulaudat, kukkaruukut, säilytyslaatikot, lumilapiot (ilman metalliosia) jne. Keräys on tarkoitettu ainoastaan kotitalouksien kovamuovisille tavaroille. Ämpäristöteon keräyspisteissä kerätyt kovamuovit toimitetaan Fortumille, joka ohjaa ne eteenpäin materiaalina tai energiana.

Jotta kovamuovin kierrätysmahdollisuudesta saisi mahdollisimman moni tiedon, kannattaa Ämpäristöteosta kertoa kavereillekin. Lisäksi tempauksen järjestävä Muoviteollisuus ry. kehottaa kovamuovikeräykseen osallistuvia jakamaan oman ekotekonsa somessa tunnisteella #ämpäristöteko. Kun tietoisuus ja kiinnostus Ämpäristöteosta kasvaa, ehkä ensi kerralla saadaan mukaan yhä useampi paikkakunta ja keräyspaikkojen määrä lisääntyy.

Ämpäristöteko-tempauksen nettisivun ja sekä kartan kovamuovin keräyspaikoista löydät TÄÄLTÄ.