Siivotaan maailma puhtaaksi!

Maailman siivouspäivä, World Cleanup Day,  järjestetään maailmanlaajuisesti syyskuun 19. päivä. Päivä sai alkunsa Virossa vuonna 2008 ja joka vuosi siivoustempaukseen on ottanut osaa yhä useampi maa. Tänä vuonna ympäristöä siivotaan saman vuorokauden aikana jo melkein kahdessasadassa maassa. Suomi on ollut mukana vuodesta 2018.

World Cleanup Day -kampanjaan voivat osallistua yksityiset ihmiset, yhdistykset ja yrityksetkin esimerkiksi perustamalla oman siivousryhmän ja kutsumalla siihen vielä lisää ihmisiä mukaan. Siivoustapahtumasta voi ilmoittaa World Cleanup Dayn sivustolla ja perustaa sille esimerkiksi Facebookiin oman tapahtumasivun. Tarkoituksena on siivota niin roskaantuneita rantoja, metsiä kuin kadunvarsiakin. Siivoamista tarvitaan, sillä maailmanlaajuisesti katsottuna olemme hukkumassa muoviroskaan. Maailman siivouspäivän tarkoituksena on konkreettisen siivoamisen lisäksi havahduttaa pohtimaan, miten voisimme vähentää roskaamista ja kierrättää tehokkaammin. Maailman siivouspäivä on myös oiva osoitus siitä, miten yhdessä tekemällä saamme paljon aikaiseksi: jo pienikin porukka saa lyhyessä ajassa kerättyä kasaan ison määrän roskia!

Itse otin varaslähdön Maailman siivouspäivään jo torstaina. Siivouskohteena oli Kaarinan Piispanristissä sijaitseva lampi ja sen ympäristö. Kolmen ihmisen voimin keräsimme parin tunnin ajan ison määrän roskia. Roskat koostuivat pienistä tupakantumpeista, karkkipapereista, pulloista ja tölkeistä. Joukossa oli myös isompia jätteitä kuten pallogrilli, renkaita ja rakennusjätteitä. Kummallisimpia löytöjä olivat puoliksi käytetty hiusväri, muurauslasta, pariton kenkä ja saha. Kaikki kerätyt roskat kuljetettiin pois alueelta ja lajiteltiin asianmukaisesti oikeisiin jätejakeisiin.

Take away kestävämmällä tavalla

Take away -kulttuuri on arkipäiväistynyt. Se näkyy tienpientareilla: katujen kulkijat ovat heitelleet maahan pikaruokakääreitä ja erityisesti kannellisia kertakäyttömukeja. Se näkyy myös kahviloissa, huoltamoilla ja kioskeilla: missäpä ei olisi mahdollisuutta ostaa kahvia mukaan kannellisessa kartonkimukissa!

roskia
Ympäristön kannalta kertakäyttömukista juotava take away -kahvi ei ole kovin järkevä tapa kahvin nauttimiseen. Ensinnäkin puukuidusta ja muovista kannattaa valmistaa kestävämpiä tuotteita  kuin kertakäyttöisiä kahvimukeja, joita ei todennäköisesti tarvita noin viittä minuuttia kauempaa. Lisäksi se, mihin kertakäyttömuki kahvihetken jälkeen päätyy, ei myöskään tue take away -kahvittelun kestävyyttä: joku heittää lennossa mukin kansineen kadun varteen ja roskastaa näin ympäristöä. Säntillisempi sulloo mukin roskikseen, josta se kulkeutuu poltettavaksi jätteenpolttolaitokseen jättäen ympäristöön jälkensä savuna ja tuhkana.

Mikäli kahvista ei pysty nauttimaan rauhassa paikallaan, vaan kiihkeä elämänrytmi vaatii hankkimaan mukaan otettavan ja matkalla nautittavan kahvin, voi kuitenkin huomioida ympäristöä. Kestomukit on nimittäin keksitty! Kertakäyttömukin sijaan kannattaa hankkia oma kestomuki, esimerkiksi termosmuki, ja pakata se laukkuun. Kahvilassa tai muussa take away -kahvin myyntipisteessä ostamansa kahviannoksen voi kaataa suoraan omaan mukiin ja jatkaa matkaansa kahvia hörppien. Kahvikupin voi päivän päätteeksi pestä astianpesukoneessa – ekologisin tiskausvaihtoehto on pestä muki täydessä koneessa – tai tiskata se omin käsin vettä tuhlaamatta.

termosmuki 1

Myös muissa yhteyksissä kertakäyttöisten astioiden käyttö kannattaa minimoida. Markkinoilla on toki myös ekologisia kertakäyttöastioita, mutta tarkemmin ajateltuna kertakäyttöisyys on ristiriidassa ekologisuuden kanssa ympäristöystävälliseksi luokitelluista materiaaleista huolimatta. Esimerkiksi retkeillessä tai muuten poikkeustilanteissa ruokaillessa kannattaa suosia kestoastioiden käyttöä. Jos tapana on ostaa take away -ruokaa, kannattaa hankkia tarkoituksenmukaiset kestorasiat. Hyvä take away -astia on elintarvikekäyttöön tarkoitettua materiaalia, kannellinen ja puhdas.

Ympäristöystävällisempää vappua!

Karnevaalihenkiseen vappujuhlintaan kuuluu usein kertakäyttöistä ”vappukrääsää”. Luonnon kannalta vappu ei ole juhlista iloisin, sillä vappu on juhlistamme ehkä kaikkein roskaisin. Mutta: vappua ja sen juhlintaa ei suinkaan tule kieltää – onnistuuhan juhlinta ekologisemmallakin tavalla!

roskattu maa

Ilmapallot, serpentiinit ja muut koristeet

Marketeissa ja vappumarkkinoilla kaikenlainen halpa muovitavara ja vappukrääsä houkuttelee ostajia. Ostoksia kannattaa tehdä harkiten. Joka vuosi ei tarvitse ostaa uutta: säilytä hassut vappuasusteet ja vappukoristeet, niin voit käyttää niitä tulevina vappuina uudestaan ja uudestaan. Kertakäyttöisempien vappuvarusteiden kohdalla kannattaa satsata ympäristöystävällisempään laatuun: valitse esimerkiksi biohajoavia ilmapalloja, jotka on tehty FCS sertifioidusta lateksista, ja suosi hankalasti kierrätettävän sprayserpentiinin sijaan paperiserpentiiniä. Vappukoristeita voi myös askarrella itse esimerkiksi tarpeettomaksi käyneestä materiaalista.

Älä roskaa vappukoristeilla luontoa! Kaduilla, puistoissa ja pihoilla tuulen riepoteltavina lojuvat serpentiinit ja tyhjentyneet foliopallot kuuluvat roskikseen. On fiksua korjata myös muiden jälkeensä jättämiä roskia omien lisäksi. Heliumilla täytetyn ilmapallon karkaaminen kannattaa estää solmimalla pallo tiukasti lastenrattaisiin, vaatteisiin tms. sopivaan paikkaan.

Piknikvarustus

Vapun viettoon kuuluu usein piknik keväisen luonnon äärellä. Kertakäyttöastiat tuntuvat käteviltä ottaa mukaan piknikille, mutta tarkemmin ajateltuna kestoastiat ovat järkevämpi ratkaisu. Ensinnäkin ne ovat tukevampia käytössä. Toiseksi kertakäyttöastioiden ja aterimien valmistus kuluttaa verrattain enemmän raaka-aineita kuin kestoastioiden, joita voi käyttää kerta toisensa jälkeen, ja jätettä syntyy huomattavasti vähemmän! Miinuspuolena on likaisten astioiden kantaminen takaisin kotiin tiskattavaksi, mutta toisaalta paluumatkan kantamus on joka tapauksessa kevyempi, sillä evääthän on jo syöty ja juotu.

Piknikeväiden ympäristöystävällisyyteenkin voi kiinnittää huomiota. Vappueväät voi valmistaa läheltä hankituista luomutuotteista, ja lihan sijasta voi suosia kasviksia. Piknikjuomiksi voi hankkia luomu- ja Reilun kaupan juomia.

Juomapullojen ja -tölkkien kanssa kannattaa olla huolellinen. Tyhjiä pulloja ja tölkkejä ei jätetä luontoon, vaan ne viedään pullonpalautukseen tai niille tarkoitettuun jätekeräykseen. Kuohuviinipullojen korkit ja metalliosat kerätään myös mukaan, ja viedään niille tarkoitettuun jätekeräykseen. Kaikki muutkin roskat, tupakantumpit ja käytetyt nuuskat mukaan lukien, kerätään roskiin. Mukaan kannattaa pakata oma roskapussi, jonka voi viedä kotiroskikseen. Yleisiä roskiksia ei piknikmaastossa välttämättä ole tai ne ovat jo täyttyneet.