Välinpitämättömien ihmisten jälkeensä jättämiä roskia on kadunvarsilla, metsäpoluilla, joutomailla, rannoilla… Myös tuuli puhaltaa liian täysistä roskiksista roskat pitkin ympäristöä. Joskus roskaisuus voi johtua esimerkiksi varisten, kettujen tai muiden eläinten dyykkausreissuistakin: avonainen ja kiinnostavalta tuoksuva roskis on houkutellut ne penkomispuuhiin herkkujen toivossa.

Roskainen ympäristö näyttää rumalta, mutta se ei ole ainoa syy, miksi roskattomuuteen tulisi pyrkiä. Luontoon joutuneet roskat vaarantavat eliöyhteisöjä ja ekosysteemejä. Esimerkiksi jostain jätteistä (mm. tupakantumpeista) liukenee ympäristöön haitallisia kemiallisia yhdisteitä, ja muoviroskat hajoavat entistä haitallisemmiksi mikromuoveiksi.

Kuka kerää pois bussipysäkillä lojuvat käytetyt kasvomaskit, ojaan viskotut nuuskarasiat, parkkipaikan reunustalle rusennetut juomatölkit ja pahvimukit, hiekkarannan lukuisat tupakantumpit tai leikkipuistossa pyörivät karkkipaperit? Kyllä, mm. kunnat hoitavat ympäristönsä siivousta, mutta myös sinä ja minä voimme siivota vapaaehtoisvoimin! Mietit ehkä, mitähän muut ajattelevat, kun siviili-ihmisinä koluamme tienvarsia ja ojanpohjia tai alamme nyppiä pysäkin ympäristön tupakantumppeja roskapussiin muiden odotellessa bussia. Joku tosiaan saattaa kummeksua, mutta ehkä kummeksujatkin ovat pohjimmiltaan vain kateellisia rohkeudestamme toimia roskattomuuden puolesta.

Sosiaalisen median avulla voi saada lisäpontta ja rohkeutta toimia puhtaamman ympäristön puolesta. Jotkut tekevät roskien keräämisestä julkisen harrastuksen, perustavat oman sometilin ja postaavat roskienkeräysraporttejaan. On olemassa myös roskankerääjien someyhteisöjä, joissa jaetaan roskienkeräämiskokemuksia tai suunnitellaan roskienkeräystempauksia. Seuraamalla, liittymällä tai perustamalla itse oman roskankeräystilin voi liittää itsensä osaksi somen roskankerääjiä. Vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitys on suuri myös roskien keräämisessä. Asenneilmapiirikin muuttuu helpommin, kun asiaa tuodaan joukolla julki ja toimitaan yhdessä.

Hyvä esimerkki siitä, mihin somessa tapahtuva yhteistyö voi johtaa, on tuore roskaamiseen liittyvä kansalaisaloite. (Ainakin) Instagramissa toimivat @roskajuoksijan_päiväkirja, @roskapäivä, @roskapostia_hangosta, @roskaton ja @pallonkokoinenelama ovat yhteisvoimin laatineet kansalaisaloitteen. Vetoomuksessaan he painottavat, että luonnon roskaaminen on yksi suurimmista ympäristöongelmista, ja kunnilla kuluu kohtuuttomasti rahaa roskien siivoamiseen. Näin ollen roskaamiseen tulisi nykyistä enemmän puuttua sanktioin. Aloitteeseen tutustuminen (ja allekirjoittaminen) on mahdollista täällä.

Voit halutessasi mainostaa omaa (ei-kaupallista) roskienkeräyssometiliäsi tai roskienkeräysyhteisöä kertomalla siitä tämän blogijutun kommenttiosiossa. Näin saatat saada lisää seuraajia tilillesi tai osallistujia yhteisöösi – ja roskankerääjien joukko voi kasvaa entisestään!