Muovipakkauskierrätyksen edistysaskeleet

Muovi on arvokas ja hyödyllinen raaka-aine, ja sitä voidaan käyttää uudestaan. Vuonna 2016 Suomessa kiellettiin muovipakkausten vienti kaatopaikoille, ja siirryttiin muovipakkausten lajitteluun ja kierrättämiseen. Muovipakkausten lajittelu oikein on tärkeää ympäristön kannalta. Huolellinen lajittelu takaa hyvälaatuisen raaka-aineen uusiomuoville.

Kuluttajat ovat voineet viedä lähes kaikki muovipakkaukset (eli 01-, 02-, 04-, 05-, 06- ja 07-muovia olevat pakkaukset) joko Rinki-keräyspisteiden tai oman taloyhtiön muovinkeräykseen. Pantilliset muovipullot ovat poikkeus, ne palautetaan pullonpalautusautomaatteihin. Tänä kesänä muovipakkausten lajittelu muuttui entistä parempaan suuntaan, kun PVC:stäkin (03) valmistetut muovipakkaukset muuttuivat kierrätyskelvollisiksi!

Kaikkien lajiteltavien muovipakkausten tulee olle tyhjiä ja riittävän puhtaita. Lisäksi eri muovilajit tulee olla irrotettuina toisistaan (esim. korkit irti pakkauksistaan). Jos pakkaus on sekoitus muovia ja muita materiaaleja, mutta suurin osa pakkauksen painosta on muovia, se kuuluu muovinkeräykseen.

Vuoden 2025 alusta alkaen muovipakkausten kierrätystavoite on vähintään 50 prosenttia. Kun kierrätysmäärää pyritään kasvattamaan, keräyksen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nimittän mitä enemmän ja paremmin kotitalouksissa lajitellaan muovipakkauksia, sen tarkemmin pystytään myös erottelemaan ja hyödyntämään eri muovit korkealaatuisten uusiotuotteiden valmistuksessa. 

Kaikki muovijäte ei kuulu muovinkeräyksen piiriin. Muoviset esineet (lelut, astiat yms.) kuuluvat sekajätteeseen. Luontoon ei tule viskata mitään muovijätettä. Lähes kaikki muovijäte on hyödynnettävissä joko energiana tai uusiomateriaalina.

Vähemmän muovipusseja!

Vuonna 2016 Kaupan liitto teki ympäristöministeriön kanssa Green deal -sopimuksen, jonka tarkoituksena on vähentää muovikassien kulutusta. Tavoitteena on, että muovikasseja kulutetaan vuodessa enintään 40 kappaletta henkilöä kohden vuoden 2025 loppuun mennessä. Vähentämistavoitteen ulkopuolella ovat ns. hedelmäpussit eli ohuesta muovista valmistetut muovipussit, jotka ovat käytössä mm. elintarvikkeiden irtomyynnissä.

Muovikassisopimuksen taustalla on pakkausjätettä koskeva EU-direktiivi, jonka mukaan EU-maissa tulisi itsenäisesti päättää muovikassien kulutuksen vähentämiskeinoista. Koska Suomessa muovikassien kulutus on ollut jo aiemmin kohtuullisen järkevällä pohjalla, on Suomessa päädytty vähentämään pusseja lainsäädännön keinojen sijaan vapaaehtoisin toimin.

Maailmassa tuotetaan lähes 400 miljoonaa tonnia muovia vuodessa, ja puolet siitä on kertakäyttöistä. (Ks. WWF:n Solving Plastic Pollution Through Accountability -raportti) Vaikka pääosa muoviroskasta muodostuu maalla, esimerkiksi hulevesien mukana muovihiukkasia kulkeutuu vesistöihinkin. Merissä olevan muovin määrä tulee tuplaantumaan kymmenen vuoden kuluessa, mikäli muovin tuotantoon, sen käyttöön ja hävittämiseen liittyviä järjestelmiä ei muuteta.

Ajattelutapamme tulisi muuttua siten, että muovi miellettäisiin uudelleenkäytettäväksi raaka-aineeksi ja sen tuotanto, käyttö ja kierrätys hoidettaisiin entistä vastuullisemmin. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ainakin muovin kulutukseen ja muoviroskien syntymiseen. Muovipussien vastuullinen käyttö ja niiden mahdollinen korvaaminen ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla on kaikille mahdollinen tapa vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkimalla tai ompelemalla lukuisia käyttökertoja kestävän kestokassin ja siirtymällä käyttämään sitä onnistuu muovikassien käytön vähentäminen helposti.

kestohedelmäpussi
Vaikka hedelmäpussit jätettiin Green deal -sopimuksen ulkopuolelle, voi kuluttaja itse vähentää niiden käyttöä siirtymällä kestopussien käyttöön.