Arkilaiskuus on ekoteko

Tehokkuutta ja toimeliaisuutta pidetään usein hyveinä, joiden maksimointiin tähdätään melkein asiassa kuin asiassa. Saatamme potea huonommuuden tunnetta, jos emme yllä samanlaiseen suoritustasoon, johon arvostamamme ihmiset yltävät. Häpeän tunne valtaa mielemme, ellemme saavuta sellaista tehokkuuden tasoa, jota olettamamme vaatimukset vaativat.

Tarkemmin ajateltuna vähempi toimeliaisuus ja suorastaan laiskuus voivat kuitenkin olla arjessamme todellisia ekotekoja. Se, että jätämme asioiden tekemisen sikseen ja antaudumme joutilaisuuden vietäväksi, voi säästää luonnonvaroja ihan merkittävästi. Arkilaiskuus on oikeastaan valonpilkahdus tuhoisassa kulutusyhteiskunnassamme.

Käytännön esimerkit osoittavat, miten arkilaiskuus osoittautuu ekoteoksi:

Kun raskaan työpäivän päätteeksi pitäisi raahautua vielä ruokaostoksille ja keksiä päivällistä nälkäiselle perheelle, eikä voimavarat anna enää myöden, on turvauduttava keittiönkaappien perukoille unohtuneisiin ruoka-ainejäämistöihin. Jääkaapin nahistuneille kasviksille löytyy sittenkin käyttöä, kun ne pilkotaan kattilaan. Maustehyllylle unohtunut liemikuution puolikas pääsee kattilaan kasvisten ja veden kaveriksi porisemaan.  Kun kypsäksi keitetyt kasvikset soseutetaan ja sekoitetaan joukkoon vielä eilisen päivällisen perunamuusijämät, on sosekeitto valmis. Juustonkannikkaan voi raastaa keiton pinnalle antamaan makua lisää. Näin kaupassakäynnin väliin jättäminen onkin vähentänyt perheen ruokahävikkiä ja todennäköisesti myös polttoainepäästöjä.

Loman lähestyessä olisi tarkoitus suunnitella matkaa. Mutta majoituspaikkojen ja matkareittien selvittely sekä hintojen vertailu tuntuu liian työläältä. Ei millään jaksaisi käyttää iltoja netin matkakohdesivustoja selaillen ja erilaisia tarjouksia etsiskellen. Kun loma alkaa, ei matkajärjestelyihin olla vieläkään ryhdytty, joten matka jää toteutumatta. Loma kuluu kotona ja kotiympäristössä retkeillen. Loman liikennepäästöt ovat lopulta paljon on alkuperäisiä aikomuksia pienemmät, mikä on luonnon kannalta erittäin hyvä asia.

Ulkoiluhousut ovat kuluneet puhki takapuolen kohdalta. On harmillista, että sadekelin kosteus imeytyy alla oleviin alushousuihin. Olisi tarpeen ostaa uudet housut. Mutta millaiset ja mistä? Pitäisi käydä katsastamassa urheiluliikkeiden ulkoiluhousutarjonta ja käydä sovituskopeissa sovittelemassa. Mutta kun ei jaksa! Niinpä ratkaisu löytyy ruokaostosten yhteydessä marketin hyllyltä: vaatelaastari! Ulkohousuissa olevan reiän voi paikata ilman suurta vaivannäköä vaatelaastarilla, ja näin housut ovat taas täysin käyttökelpoiset. Vaatteen käyttöikä piteni, eikä tekstiilijätettä muodostunut. Laiskuuden aikaansaama ekoteko siis tämäkin!

Ja viimeisenä, mutta ei vähäpätöisimpänä esimerkkinä tämä: Kun kotipihan nurmikon jättää leikkaamatta, eikä haravointiakaan liiemmin harrasta, pihan luonnonmukaisuus ja monimuotoisuus lisääntyvät. Esimerkiksi elintärkeät pölyttäjät pärjäävät paremmin, kun edellä mainitut pihatyöt jättää tekemättä.

Joulumielistä jakamistaloutta ympäri vuoden

Black Fridayn, Cyber Mondayn, joulumarkkinoinnin ja muun tämän hetken kulutushulabaloon keskellä kestävä elämäntapa ja vastuullinen kuluttaminen jäävät kovin pienelle huomiolle. Lahjoja halutaan hankkia muille ja itselle, ja ehkä ostelemalla halutaan saada sisältöä elämään ylipäätään. Mutta vaatiiko se tavaraa, krääsää ja luonnonvarojen tuhlailua?

Jouluun liitetään usein ajatus läheisyydestä ja välittämisesta, siis tietynlainen yhteisöllisyys. Eikö joulun henkeen sopisi nykyistä markkinahumua paremmin jakamistalous? Jakamistaloudella tarkoitetaan sitä, että omaksi ostamisen ja omistamisen sijaan jaetaan, lainataan ja vuokrataan. Siis myös sitä, ettei jokaisen tarvitsisi ostaa kaikkea itselle, vaan useammalla olisi mahdollisuus käyttää samoja tavaroita. Ja vielä toisin ilmaistuna: jakamistalouden lähtökohtana on, että yksityiset ihmiset jakavat keskenään vajaassa käytössä olevia resurssejaan maksutta tai maksua vastaan.

Jakamistaloudesta puhutaan usein silloin, kun tietotekniikka mahdollistaa jakamisen. Tunnettuja jakamistalouden palveluita ovat esimerkiksi asunnonvuokrauspalvelu Airbnb ja taksipalvelu Uber. Ja tuttuja ovat varmasti myös Tori.fi ja Huuto.net, kaksi suomalaista netissä toimivaa alustaa, joissa voidaan ilmaiseksi ilmoittaen sekä ostaa että myydä tavaroita. Facebookistakin löytyy lukuisia kirppisryhmiä. On olemassa lisäksi harrastusvälineiden vuokrauspalveluita, ruokaan liittyviä palveluita, lemmikkipalveluita, keikkatyötarjouksia jne. Ehkä erityisesti näin korona-aikana on tarpeen nostaa esiin myös Nappi Naapuri, joka on ystävyyden ja naapuriavun paikka.

Jakamistalous on yksi keino säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä – niin joulun aikaan kuin muinakin vuodenaikoina.