Ihminen on osa luontoa. Kuitenkin tuntuu siltä, että luontoyhteytemme on heikentynyt: asumme kaupungeissa tai kaupunkimaisissa olosuhteissa ja ajattelemme, että luonto on tuolla jossakin, irrallaan ihmisestä. Emme tule ajatelleeksi, että mekin olemme luontoa; elämme luonnossa ja luonnosta, ja luonnonlait koskettavat myös meitä. Emme siis ole sen kummempia kuin vaikkapa mikrobit, muurahaiset tai männyt. Tai toisaalta olemme: ihminenhän on pääasiallinen vaikuttaja nopeaan ilmastonlämpenemiseen.

Ihmisellä on myös mahdollisuus hyviin luontotekoihin. Se kuitenkin edellyttää, että on motiivi siihen. Jos kokee olevansa yhteydessä luontoon ja ymmärtää itsekin olevansa osa luontoa, haluaa varmasti myös pitää siitä huolta. Ulkoilu luonnossa ja luontoon tutustuminen ovat tietenkin tärkeä tapa luontoyhteyden muodostamiseen. Urbaani tapa luoda luontoyhteyttä on seurata erilaisia live-videoita, joiden avulla voi päästä jyvälle kanssaeläjiensä elämästä.

WWF:n luontolivessä voi tällä hetkellä seurata kyitä ja sääksiä. Mahdollisesti myös aiempina vuosina suosittu norppalive ja ehkä muitakin livevideoita avataan vuoden edetessä.

Sääksikameroita on Suomessa useita, siis muitakin kuin edellä mainittu WWF:n sääksilive. Esimerkiksi täällä voi seurata Saaristomeren tutkimuslaitoksen sääksikameraa.

Karhutv:ssä, eli Kuusamon suurpetokeskuksen nettisivuilla, voi seurata livekameran kautta sekä ilveksiä että karhuja.

YLE:n Ahmalivessä seurataan ahmaparin elämää Ähtärin eläinpuistossa. Luonnossa ahman seuraaminen ei ole helppoa – osittain siksi, että ahma on erittäin uhanalainen laji Suomessa.

Hirvien vaellusta Pohjois-Ruotsissa voi seurata täällä. Kymmenien hirvien vaellusta seuravat useat kamerat, joista osa on dronekameroita.

Tästä pääsee virolaiselle livevideo-sivustolle. Tällä hetkellä livenä voi seurata kotkan, lepakoiden ja harmaahylkeiden elämää.

Puolalaisen kattohaikaran pesintää voi seurata täällä.