Luonnonkukkia ja lupiineja

Luonnonkukkien päivää vietetään tänään. Kyse on yhteispohjoismaisesta päivästä, jonka tavoitteena on edistää kasvituntemusta ja -harrastusta sekä yksinkertaisesti tarjota luontokokemus kukkien parissa. Luonnontuntemus lisää tunnetusti halua suojella luontoa, joten päivällä on myös luonnonsuojelun kannalta merkitystä. Luonnonkukkien päivä on saanut alkunsa 1980-luvulla Tanskassa, josta se on levinnyt muihin Pohjoismaihin. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2003 lähtien. Luonnonkukkien päivänä järjestetään vapaaehtoisvoimin ilmaisia, opastettuja kasviretkiä. Retkikalenteri löytyy täältä. Tämän vuoden teemalajina on keltakurjenmiekka.

Kukat ovat kauniita kukkiessaan kasvupaikoillaan luonnossa, mutta jokamiehenoikeudella rauhoittamattomia kasveja voi poimia myös maljakkoon. Kohtuus kannattaa tietenkin muistaa tässäkin asiassa. Luonnonsuojelualueilla kasvien ja kasvinosien kerääminen on luvanvaraista toimintaa ja sallittu vain tieteellistä tutkimusta varten.

Parhaillaan tienvarsia ja joutomaita koristavat sinisinä, vaaleanpunaisina ja valkoisina kukoistavat lupiinit. Lupiinin kohdalla kohtuuden saa unohtaa: lupiinia on suositeltavaa noukkia maljakkoon mielin määrin! Kyse on luonnonsuojelullisesta teosta, jonka tarkoitus on estää haitalliseksi vieraslajiksi määritellyn lupiinin siementäminen ja leviäminen. Lupiini on sitkeä laji, joka levistyy ja kasvaa rehevästi tukahduttaen luonnonvaraiset niittykasvit alleen. Se myös muuttaa maaperän ravinteikkuutta niittykasveille epäedulliseksi. Lupiini ei siis ole alkuperältään luonnonvarainen niittykasvimme, vaan se on puutarhoista luontoon levinnyt laji, joka köyhdyttää luontomme monimuotoisuutta. Näin ollen lupiini on tuomittu hävitettäväksi, vaikka kaunis koristekasvi onkin. Vieraslajeista voi lukea blogissa lisää täältä.

Kampanja haitallisten vieraiden torjumiseksi

Nyt ei kyse ole mistä tahansa vieraista: ei kotiovella vierailevasta imurikauppiaasta, eikä vaikkapa kultasakaalista, joka tulokaslajina omin voimin on leviämässä Suomeen. Nyt käsitellään haitallisten vieraslajien torjuntaa. Vieraslaji on haitallinen siinä tapauksessa, että se on joko EU:ssa tai kansallisesti todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. EU:n haitallisia vieraslajeja on listattu ja kuvattu täällä ja kansallinen listaus haitallisista vieraslajeista kuvauksineen löytyy täältä. Esimerkiksi komealupiini, kurtturuusu, jättipalsami, jättiputket, espanjansiruetana ja minkki ovat haitallisia vieraslajeja, joista olisi tarpeellista päästä eroon.

espanjansiruetana

Vastikään lanseerattu Kutsumaton vieras -kampanja on saanut alkunsa Luonnonvarakeskuksen aloitteesta. Kampanja on kohdistettu pääasiassa yksityisille ihmisille, joita kannustetaan tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja omasta elinympäristöstään: niin kotipuutarhasta, pihamaalta kuin muusta lähiluonnosta. Kampanjassa on mukana useita vieraslajien parissa toimivia tahoja Luonnonvarakeskuksen lisäksi: Itä-Suomen yliopisto, WWF, ELY-keskukset, Suomen luonnonsuojeluliitto, Marttaliitto, Tulli, Kuntaliitto, Metsähallitus, Ruokavirasto, Luomus, Suomen riistakeskus, Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsingin, Jyväskylän ja Riihimäen kaupungit sekä Vieraslajiasioiden neuvottelukunta. Somessa kampanjan tunnisteena on #KutsumatonVieras

Kyseisen kampanjan lisäksi myös laki velvoittaa pitämään kaikki vieraslajit kurissa ja huolehtimaan, etteivät ne pääsisi karkaamaan ympäristöön. Haitallisten vieraslajien kasvattaminen on kokonaan kielletty. Keväästä alkukesään on paras ajanjakso torjua haitallisia vieraslajeja, sillä lajit eivät ole päässeet vielä lisääntymään.  Jotta vieraslajit osaa tunnistaa, kannattaa tutustua lajeihin tarkemmin vaikkapa yllä olevien linkkien kautta. Myös vieraslajien levinneisyyskarttoja kannattaa vilkaista. Omat havainnot vieraslajeista kannattaa ilmoittaa Vieraslajit-sivustolle.

Jos ja kun haitallisia vieraslajeja alkaa torjua omatoimisesti, kannattaa muistaa seuraavat seikat: Ensinnäkin ennen torjuntatoimiin ryhtymistä on syytä selvittää oikeat torjuntatavat. Esimerkiksi jättiputkien torjunnassa suojavarustuksen tulee olla kunnossa, jottei palovamman kaltaisia iho-oireita pääsisi syntymään. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että omalla pihalla kasvavat haitalliset vieraslajit tulee poistaa itse. Poistotoimet tulee ulottaa myös oman pihan ulkopuolelle, mikäli laji on päässyt leviämään sinne omalta pihalta. Haitallisten vieraslajikasvien kitkeminen ja hävittäminen vaatii kuitenkin aina maanomistajan luvan. Yleisiltä puistoalueilta tai kadunvarsiltakaan ei saa mennä kaivelemaan kasveja pois luvatta, vaikka sinänsä hyvän työn tekisikin. Kaivelun sijasta kukkien ja siementen kerääminen on sallittua, sillä se sisältyy jokamiehenoikeuksiin.

komealupiini