Muutama viikko sitten, aivan maaliskuun alussa, ilmestyi Kerttu Kotakorvelta esikoiskirja Suomen luonto 2100: tutkimusretki tulevaisuuteen, joka käsittelee ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta Suomen luontoon. TV-uutisten säätiedotuksista tutun meteorologin tietokirja keskittyy konkretisoimaan, millaiseksi Suomen ilmasto ja luonto kuluvan vuosisadan loppuun mennessä muuttuvat, mikäli ilmastonmuutos jatkuu sellaisena kuin tutkimusten valossa nyt näyttää. Lukija saa hyvän käsityksen esimerkiksi siitä, miten vuodenajat muuttuvat ja millaisia eläimiä ja kasveja tulevaisuuden Suomessa elää ja kasvaa. Kotakorpi myös pyrkii taustoittamaan muutosten takana olevia ilmiöitä, eli esimerkiksi syitä sille, miksi talvet lyhenevät tai sateet lisääntyvät.

Kotakorpi kirjoittaa selkeän oppikirjamaisesti. Vaikka kyseessä on kuvitteellinen tulevaisuuden kuvaus, kaunokirjallista elämystä teoksesta ei saa: kyse on tietokirjasta. Lähteinään Kotakorpi on käyttänyt pääasiassa erilaisia alan verkkosivustoja (esimerkiksi Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteenlaitos), ja koonnut niiden perusteella näkemyksensä tulevaisuuden Suomen luonnosta. Kotakorven oma ala, meteorologia, näkyy kirjassa vahvasti, mutta ei liian hallitsevasti eikä liian ammattimaisesti. Tieteellinen tausta ei siis tarkoita, että kirja olisi vaikeasti ymmärrettävä. Kotakorpi on onnistunut tuottamaan yleistajuista tekstiä, jonka johdosta kirjaa voi sanoa koko kansan kirjaksi.

Julkisuuden henkilöllä on käytettävissään vaikutusvaltaa. On ihailtavaa, että Kerttu Kotakorpi on halunnut laittaa oman kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kirjallaan – joka ei ole sensaatiohakuinen dystopia, vaan asiallinen tiedonanto – Kotakorpi saattaa tavoittaa sellaisenkin lukijakunnan, joka ei ilmastonmuutosasioihin jaksaisi perehtyä ilman, ellei juuri teeveestä tuttu meteorologi-Kerttu siitä kertoisi. Kirja saattaakin herättää yhä useamman ajattelemaan, mitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi olisi vielä tehtävissä: Miten päästöjä voisi omalta osaltaan pienentää ja miten luonnonvaroja voisi suojella?