Kelpo ase ilmastonmuutoksen torjuntaan: biohiili

Viime vuosina on alettu ymmärtää, että ilmastonmuutoksen torjunnassa biohiili ei suinkaan ole mikään mitätön aines. Biohiilellä on monenlaisia ominaisuuksia ja erilaisia käyttömahdollisuuksia, ja koko ajan kehitetään lisää. Mistä oikein on kyse?

Biohiili on hiiltä, joka on valmistettu tai syntynyt kuivasta eloperäisestä aineksesta. Biohiiltä voidaan tuottaa lähes kaikesta biomateriaalista, esimerkkinä risut, ruo’ot ja pähkinöiden kuoret. Kestävän kehityksen näkökulmasta järkevin raaka-aine biohiilelle on eloperäinen aines, joka on joko jätettä tai teollisuuden synnyttämä sivuvirta kuten metsäteollisuuden hake. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysin avulla, ts. eloperäistä ainesta kuumennetaan hapettomissa olosuhteissa, jolloin haihtuvat aineet häviävät ja jäljelle jää aineksen sisältämä hiili. Pyrolyysin avulla biomateriaalin ilmakehästä ottama hiili saadaan siis sidottua pysyvään muotoon. (Normaalissa biologisessa kierrossahan kasvien sisältämä hiili päätyy esimerkiksi mädäntymisen seurauksena hiilidioksidina ilmaan.)

Biohiili on rakenteeltaan huokoinen, joten se toimii kuin pesusieni. Sitä voidaan hyödyntää maaperässä, jossa se auttaa pidättämään ravinteita ja vettä. Maaperään sekoitettuna biohiili parantaa kasvien kasvua, sillä se kuohkeuttaa maata sekä kerää ravinteita ja mikrobeja. Biohiilen hyötyä maanparantajana voidaan lisätä entisestään ymppäämällä hiili vedellä, ravinteilla ja/tai hyödyllisillä pieneliöillä ennen maahan laittamista. Kun kasvien kasvu voimistuu, kasvit sitovat entistä enemmän hiiltä ilmasta.

Biohiili on ikivanha keksintö: intiaanit paransivat maaperää biohiilellä jo pari tuhatta vuotta sitten. Suomessa puolestaan kaskeaminen on tuottanut biohiiltä maaperään. Nyt biohiili on hoksattu uudelleen, ja on alettu ymmärtää sen merkitys hiilinieluna. Biohiili nimittäin sitoo hiiltä ilmakehästä tehokkaasti. Tonni biohiiltä voi valmistusprosessin aikana sitoa itseensä 3,5 tonnia hiilidioksidia, ja sitoutuneessa muodossahan hiili pysyy tuotteessa kiinni tuhansia vuosia! Vettä biohiili sitoo itseensä noin viisi kertaa oman painonsa verran.

biohiili 2

Maanparannuksen lisäksi biohiilelle löytyy muutakin käyttöä. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneiden rankkasateiden ja kaupunkitulvien ja toisinaan myös kuivuuden aiheuttamia haittoja voidaan torjua biohiilen pidätysominaisuuden avulla. Biohiiltä voi käyttää myös erilaisina suodattimina. Biohiili voi sitoa itseensä haitta-aineita esimerkiksi hulevesistä tai laskuojista. Myös ilmanpuhdistuksessa ja lämpötilaerojen tasaamisessa biohiiltä voi käyttää: kasveja voidaan istuttaa biohiilen avulla paikkoihin, joissa kasvuolot muuten olisivat liian karut. Istutetut kasvit, erityisesti rehevät puut, puolestaan puhdistavat ilmaa sekä auttavat alentamaan aurinkoisilla alueilla maanpinnan lämpötilaa.

Uusia biohiilen käyttömuotoja syntyy koko ajan lisää, ja biohiilen käyttö lisääntyy niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tällä hetkellä biohiilen tuotannon, tutkimuksen ja käytön edelläkävijämaita ovat Kiina, Saksa ja Sveitsi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.