Pelastetaan pölyttäjät (ja itsemme)!

Onko vielä joku, joka ei tiedä, että pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt uhkaavasti? Jos on, kerrottakoon, että pölyttäjien tilanne on huolestuttava koko maailmassa. Suomessa sukupuutto uhkaa yli 40 % pölyttäjähyönteisistä. Tilanteeseen syyllisiä olemme me ihmiset toimillamme: hyönteismyrkyt, hyönteisille sopivien elinympäristöjen väheneminen, ilmastonmuutos ja vieraslajit ovat pölyttäjäkadon taustalla.

Tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mehiläiset ja kimalaiset, mutta myös kukkakärpäset, perhoset ja jotkin kovakuoriaiset pölyttävät. Pölyttäminen on tärkeä osa luonnon kokonaistoimintaa. Useille ilmaa puhdistaville ja eroosiota ehkäiseville kasveille pölytys on välttämätöntä. Pölytyksellä on myös yhteys ruokaamme: esimerkiksi 75 % viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Jotkut pölyttäjistä, mm. inhotut ampiaiset, ovat merkittäviä tuholaisten syöjiä, eli pölyttäjien puuttuminen voi aiheuttaa myös tuholaismäärien massiivista kasvua.

Väkisinkin mieleen hiipii kysymys, miten elämämme ilman pölyttäjiä voisi olla mahdollista. Tekoja pölyttäjien pelastamiseksi siis tarvitaan.

Mitä pölyttäjien dramaattiselle vähenemiselle voidaan tehdä (ja jo tehdäänkin)?

Voisiko ratkaisu löytyä tarhamehiläisistä? Tarhamehiläiset pystyvät korvaamaan kadonneet pölyttäjät luonnonvaraisten viljelykasvien pölyttäjänä vain osittain. Niistä voi siis olla apua, mutta varsinaista ongelmaa ne eivät ratkaise. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi lajikatojen estäminen on todella tärkeää.

Ylen viimevuotinen Pelasta pörriäinen -kampanja sai monet hankkimaan tai rakentamaan hyönteishotelleja siinä määrin, että niistä tuli suorastaan joka pihan muoti-ilmiö. Ei ole haitallista, että tästä muoti-ilmiöstä jaksettaisiin innostua edelleen.

Kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä tulisi välttää. Siis siitäkin huolimatta, että ne kätevästi ”tappavat talossa ja puutarhassa”, kuten eräässä mainossloganissa todetaan. Luontoon ei tulisi päästää aineita, jotka eivät ole sieltä peräisin.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on nokkosperhonen.jpg

Entä hyönteisten elinympäristöjen pelastaminen, perustaminen ja vaaliminen? Tämä on erittäin tärkeää! Esimerkiksi pölyttäjien tarvitsemat niityt ja kedot ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä Suomessa. Kotipihalla kannattaa vaalia niittykasveja korvaamalla vaikkapa osan nurmikosta niityllä, ja voikukkienkin voisi antaa kasvaa, sillä ne ovat oikeita pölyttäjien unelmakasveja! Ylipäätään luonnonkukkia kannattaisi suosia aiempaa enemmän. Joutomaillekin voi ripotella niittykukkien siemeniä. Eikä siinä vielä kaikki: Miksei ryhtyisi myös Niittykummiksi? Parhaillaan on menossa joukkorahoituskampanja, jotta Niittykummitoiminta saataisiin käyntiin. 50 euron lahjoittaminen tarkoittaa aarin kokoisen niityn perustamista. Jos ja kun rahoituskampanjan päätyttyä 12.6.2021 tavoitesumma on saatu kokoon, työ niittyalueen pohjamaan hankkimiseksi luvataan aloittaa välittömästi ja siemenetkin kylvetään vielä tänä vuonna. Lisätietoa Niittykummiudesta löytyy täältä.

Metsissäkin elävät pölyttäjät tulisi huomioida. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman METSO-ohjelman kylkiäisenä onkin tänä vuonna käynnistetty Pölymetsä-hanke. Hankkeen tavoitteena on liittää metsäpölyttäjiä koskeva tieto osaksi metsien monimuotoisuuden edistämistä ja talousmetsien luonnonhoidon toteutusta koskevaa päätöksentekoa. Hankkeessa pyritään parantamaan metsäpölyttäjiin liittyvää tietopohjaa, ja lisäksi tuotetaan ohje- ja neuvontamateriaalia, jotta metsätalouden toimijat ja metsän omistajat osaisivat parantaa metsäpölyttäjien elinvoimaisuutta metsissään.  

Pölymetsä-hankkeen kanssa yhteistyötä tekee Tekopöly-projekti, METSO-ohjelmaan kuuluva hanke sekin. Projektin tavoite on selvittää, minkälaiset tekopökkelöt ovat kelvollisimpia lahopuuta tarvitseville pölyttäjille, linnuille ja sienille. Tekopökkelöiden avulla pyritään korjaamaan talousmetsissä vallitsevaa lahopuiden puutetta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.