Iso osa Suomessa metsästettävistä lajeista on uhanalaisia. Lajin luokitteleminen uhanalaiseksi tarkoittaa, että lajin kannan säilyminen on vaarassa ja sen takia lajin suojelua pitää lisätä. Uhanalaisuus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että laji olisi rauhoitettu, joten uhanalaisten lajien metsästys on mahdollista, ja valitettavasti sitä myös tapahtuu. Vaikka laki sallisikin uhanalaisten lajien metsästämisen, luonnon ja elonkirjon kannalta tilanne on kestämätön.

Enimmäkseen uhanalaiset metsästettävät lajit ovat lintuja. Laki ei suojele uhanalaisia lintuja, mikäli ne on määritelty kuuluvaksi riistalintuihin. Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi kehottavat tämän vuoksi linnustajia vastuullisuuteen. Niiden mukaan taantuvien lajien metsästystä on vältettävä, sillä vähenevän kannan metsästyksen takia aiheutunut lisäkuolleisuus on lajien säilymisen kannalta hyvin kohtalokasta. Linnustajien avuksi on laadittu Taantuvien vesilintujen tunnistamisopas, jotta taantuneet lajit osattaisiin jättää paremmin rauhaan.

Uhanalaisten nisäkkäiden osalta esimerkiksi ahman tilanne on huolestuttava. Ahmoja tapetaan erityisesti niiden porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen takia Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla sekä luvatta. Ahmoja elää poronhoitoalueella kuitenkin vain noin 120 yksilöä. Kokonaisuudessaankin Suomen ahmakanta on hyvin pieni. Suurpetona ahmalla on erittäin tärkeä osansa ekosysteemien huipulla, ja se kuuluu luontaisena lajina pohjoiseen luontoon.

Vielä noin kuukauden ajan on mahdollisuus kannattaa vastuullista metsästämistä koskevaa kansalaisaloitetta, jolla pyritään uhanalaisten lajien parempaan suojeluun. Kansalaisaloitteessa esitetään, että metsästyslakiin lisättäisiin velvoite rauhoittaa sellainen laji, jonka kanta on Suomessa tai kansainvälisesti luokiteltu uhanalaiseksi. Kansalaisaloitteen tarkoituksena ei ole syyllistää metsästäjiä, vaan sen tarkoitus on kohdistaa metsästys uhanalaisten lajien sijaan elinvoimaisiin lajeihin. Tällä hetkellä kansalaisaloitteella on kannattajia yli 33 000, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi vähintään 50 000 kannatusilmoituksella.

Hyvinvoivat ja monimuotoiset luonnonympäristöt ovat edellytys kaikelle elämälle. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä tapahtuu hälyttävällä tahdilla koko maapallolla. Elonkirjon köyhtyminen voi aiheuttaa arvaamattomia seurauksia maailmallemme – siis mukaan lukien me ihmiset. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vielä mahdollista pysäyttää, ja uhanalaisten lajien metsästämisen välttäminen on yksi konkreettinen teko luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.