Kestävä kahvitauko

Kahvittelu kuuluu vahvasti suomalaiseen kulttuuriin. Kahvin juominen on useimmille esimerkiksi osa aamu-, iltapäivä-, työpäivä- ja juhlarutiineja. Nyt korona-aikana vietämme aiempaa enemmän aikaa kotona, joten myös kahvia tulee todennäköisesti keitettyä enemmän. Miksipä emme siis kiinnittäisi tuon elämämme olennaisuuden ympäristöseikkoihinkin tarkempaa huomiota.

Ensin valitaan ekologinen kahvi…

Ilmastonmuutoksen vuoksi laadukkaan kahvisadon saatavuus tulevaisuudessa vaikuttaa olevan vaakalaudalla. Esimerkiksi sään ääriolosuhteiden yleistymiset vaikuttavat kahvipensaiden menestymiseen. Myös siis kahvin kannalta tarvitaan tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaikilta tahoilta!

Kuluttaja voi vaikuttaa valitsemalla kahvikseen vastuullisesti tuotettua kahvia. Marketin hyllyllä kannattaa tutkia kahvipakkausten merkintöjä: Reilun kaupan merkki, Rainforest Alliancen sammakkomerkki, UTZ-merkintä tai lehteä kuvaava luomumerkki pakkauksen kyljessä kertovat ympäristövastuusta. Reilu kauppa -merkki tarkoittaa, että valmistuksessa on noudatettu kansainvälisiä Reilun kaupan kriteerejä, ja tuotanto on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla. Rainforest Alliancen sammakkomerkki kertoo puolestaan ympäristömääräysten noudattamisesta sekä työolojen edistämisestä. Rainforest Alliance on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävän kehityksen varmistaminen. UTZ Certified on globaali kestävän kehityksen sertifiointi, joka ilmaisee, että kahvi on tuotettu huolehtien ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista. Luomumerkki kertoo, että kahvi on valmistettu luonnonmukaisesti viljellyistä kahvipavuista, eikä viljelyssä ole käytetty kemiallisia torjunta-aineita eikä keinolannoitteita.

…sitten keitetään sopiva määrä ja nautitaan!

Viime aikoina on ollut paljon juttua viemäriin joutuvasta hävikkikahvista. Esimerkiksi kotien ruokahävikistä kahvin osuus on jopa 13 %! Tärkeää onkin siis keskittyä keittämään kahvia vain sen verran kuin tarve vaatii. Jos kuitenkin kerralla keittää enemmän kuin tulee juotua, voi ylimääräisen kahvin laittaa termospulloon odottamaan seuraavaa kahvitteluhetkeä. Ylijäämäkahvia voi myös hyödyntää leivonnassa ja ruuanlaitossa.

Kun kahvia keitetään perinteisellä suodatinkahvinkeittimellä, kertakäyttöisen suodatinpussin voi korvata kestosuodatinpussilla. Sellaisen voi ostaa, mutta itsekin sen voi helposti ommella: kaavana voi käyttää kertakäyttösuodatinpussia, ja materiaaliksi käy esimerkiksi raakapellava, joka on luonnostaan antibakteerinen materiaali. Pellavainen suodatinpussi kestää lukuisia keittokertoja. Jokaisen kahvinkeiton jälkeen kahvinpurut poistetaan biojätteisiin, suodatinpussi huuhdellaan kuumalla vedellä ja ripustetaan kuivumaan. Kerran viikossa pellavasuodatinpussi on suositeltavaa pestä liottamalla sitä kiehuvassa vedessä, johon on lisätty ruokalusikallinen ruokasoodaa.

Myös sillä, mitä kahvinsa joukkoon lisää, voi olla ympäristön kannalta vaikutusta. Tarkemmin ilmaistuna: kermatilkka tai loraus maitoa kannattaa korvata jollakin kasviperäisellä, esimerkiksi varta vasten kahvin joukkoon tarkoitetulla kaurajuomalla. Vaihtoehtoja on useita, joten valinnanvaraa on.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.