Maa, ilma ja me -blogin matokompostiteemapostauksessa käsitellään tällä kertaa matomultaa eli lierojen ulostetta. Matokompostoriin muodostunut matomulta on tarpeen poistaa muutaman kuukauden välein ja käyttää se kodin kasvien ravinteikkaana lannoitteena.

Matokompostorissamme käy tasainen litinä: tunkiolierot siirtyvät kosteassa kompostorissa aterialta toiselle. Muutamien kuukausien ajan madot ovat mussuttaneet tarjoamaani ruokaa ilmeisen tyytyväisinä: osa lieroista on selvästi kasvanut suuremmiksi ja toisaalta ihan pikkuriikkisiä vauvamatojakin on ilmaantunut luikertelemaan kompostimassan joukkoon.

Olen alkanut valmistautua siihen, että kohta kompostoriin muodostunutta tummaa matomultaa eli tunkiolierojen ulostetta pitäisi alkaa poistaa. Mutta miten ihmeessä se tehdään niin, ettei matomullan mukana lähde vahingossa myös tunkiolieroja?

Meidän laatikonmallisessa matokompostorissamme onnistuu kompostimassan siirtäminen astian toiselle laidalle, jolloin uutta biojätettä aletaan laittaa astian tyhjälle reunalle uuteen seosaineeseen sekoittaen. Ajatuksena on se, että lierot alkaisivat siirtyä ruuan perässä astian toiselle laidalle ja poistuisivat siis vanhemmasta matomultaisesta kompostimassasta. Siirtyminen ei tapahtune kovin nopeasti, mutta uskon sen kuitenkin tapahtuvan muutamien viikkojen aikana, sillä kukapa nyt oman ulosteen joukossa viihtyisi, jos toisaalla tarjotaan maittavaa ruokaa.

Sitten kun vaikuttaa siltä, että tunkiolierot ovat siirtyneet kompostorin toiselle laidalle, on aika tarttua pieneen lapioon tai lusikkaan ja alkaa poistaa matomultaa. Koska tunkiolierot eivät pidä valosta, kannattaa kompostorin matomultapuoliskoa valaista poiston yhteydessä kirkkaasti. Näin voidaan varmistaa, että loputkin lierot siirtyvät poistettavan kompostimassan joukosta kompostorin pimeämpään laitaan ruokailemaan, ja pysyvät tallessa.

Kompostorista poistettu matomulta on ravinteikasta maanparannusainetta. Sitä voidaan antaa pihan ja puutarhan kasveille sekä lisätä myös sisäkasvien mullan joukkoon. Koska näin syksyllä kasvukausi päättyy, ensimmäiset omat matokompostorin antimemme päätyvät sisätilojen viherkasvien iloksi.