Lähikalaa lautaselle Itämeripäivän kunniaksi

Elokuun viimeisenä torstaina vietetään Itämeripäivää. Kyse on John Nurmisen Säätiön lanseeraamasta teemapäivästä, jonka tavoitteena on tuoda Itämerta esille ja kannustaa tekemään konkreettisia ympäristötekoja Itämeren hyväksi. Itämeripäivänä järjestetään useassa Suomen rannikkokaupungissa erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, työpajoja ja siivoustalkoita. Suomen lisäksi tapahtumia järjestetään myös Venäjällä, Liettuassa, Latviassa, Virossa ja Ruotsissa.

Itämeripäivää voi viettää jokainen paikkakunnasta riippumatta myös itsekseen, perheen tai ystävien kesken kala-aterian merkeissä. Itämerta voi nimittäin auttaa voimaan paremmin syömällä kestävästi kalastettua Itämeren kalaa kuten särkeä, lahnaa, ahventa tai silakkaa. Kalastuksen avulla pystytään poistamaan vesistöistä ravinteita, jotka rehevöittävät Itämerta. Kalastus poistaa vuosittain Itämerestä yli 700 tonnia fosforia.  

Jos kalapuikot tai uunilohi ovat ainoat kalaruuat, jotka tulevat mieleen, kannattaa kalaruokatietämystään laajentaa. Vastuullisia kalaruokaohjeita löytyy mm. WWF:n sivustolta, ja Marttojen sivustolta löytyy mm. ympäristöystävällisen Itämeri-illallisen ohjeet.

Vastuullisten kala-aterioiden ei pitäisi liittyä pelkästään Itämeripäivään. Niitä voi ja kannattaa tehdä myös arkena. Omaan arkiruoka-arsenaaliini kuuluu tämä silakkaruoka, joka maistuu vaikkapa perunamuusin seurana:

Silakkapihvejä neljälle syöjälle

n. 500 g silakkafileitä
n. 1 dl ruisjauhoja
n. 1/2 tl valkopippuria
suolaa
tilliä
paistamiseen rasvaa

Mausta ruisjauhot valkopippurilla. Ripottele silakkafileiden lihapuolelle suolaa ja tilliä. Laita kaksi fileetä vastakkain niin, että nahkapuolet jäävät ulkopuolelle. Jauhota pihvit kääntelemällä niitä jauhoissa. Paista pihvit pannulla miedolla lämmöllä muutamia minuutteja kunnes pihvit ovat molemmilta puolilta ruskeita.

Miksi Itämerta pitää suojella?

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Meren elinvoima hiipuu. Sitä vaivaa voimakas rehevöityminen ja sen seurauksena osittainen hapettomuus. Itämeren huono tila näyttäytyy meille mm. runsaina sinileväesiintyminä ja veden sameutena. Ihmistoiminta seurauksineen, siis esimerkiksi merenkulku, maatalous ja ilmastonmuutos, eivät tee Itämerelle hyvää, ja sen tähden on syytä suojella mertamme ja pyrkiä palauttamaan sen ekologinen tila paremmaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.