Helmikuun alussa julkaistiin Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sir Partha Dasguptan kokoama suurta huomiota saanut raportti, joka käsittelee luontokadon ja talouskasvun yhteyttä. Raportissa käydään läpi talouskasvun luonnolle aiheuttamia vahinkoja, ja tehdään konkreettisia ehdotuksia kehityksen kääntämiseksi. Tämä maailmanlaajuisesti riippumaton raportti,The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review, yhdistää luontovarallisuuden talousmittareihin. Tällä pyritään siihen, että vihdoinkin me kaikki – poliitikot ja yritykset mukaan lukien – ymmärtäisimme luonnon monimuotoisuuden nopean hupenemisen vakavuuden paremmin.
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on ollut tiedossa jo pitkään, ja siitä ovat niin tutkijat kuin ympäristöaktivistitkin koko ajan varoitelleet. Siitä huolimatta, että tiedämme elävämme sukupuuttoaaltojen kiihtymisen ja paikallisten ekosysteemien tuhoutumisen keskellä, toimet politiikassa, yritysten investointipäätöksissä ja kulutustottumuksissamme ovat olleet olemattomia. Raportista käy ilmi, kuinka taloudellinen kasvu on saavutettu luonnon kustannuksella.
Ihmiskunta ja sen talousjärjestelmä tulisi ymmärtää osana luontoa, eikä sen ulkopuolisena järjestelmänä. Toisin sanoen luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on taloudellisesti järkevää ja kannattavaa. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on tapahduttava nyt, sillä on vaikeaa ja mahdotontakin yrittää lähteä korjaamaan ekosysteemiä jälkikäteen. Raportissa varoitetaan tuudittautumasta ajatukseen, että teknologinen kehitys ratkaisisi lopulta ongelmat, jotka ovat syntyneet luonnonvarojen ylikäytöstä ja ympäristön tilan heikkenemisestä.
Dasguptan raportin pääsanoma on, että luonnollakin on rahallinen arvonsa. Kulutuksen hillitsemiseksi luonnolle aiheutettu haitta tulisi näkyä tuotteiden hinnassa. Sen sijaan, että metsiä, maita ja meriä hyödynnetään ilman maksua, niiden käytöstä tulisi maksaa. Tuhlaaminen (mm. ruokahävikki) tulisi lopettaa, sillä se vahingoittaa luontoa ja kostautuu tuleville sukupolville. Raportin mukaan on myös tärkeää, että luonnonsuojelualueita laajennetaan. Monien ekologien tekemän laskelman mukaan noin kolmannes maapallon maa- ja meripinta-alasta olisi tarpeen suojella.
